Aika puhua lukemisesta

"I kind of wonder what it feels like to love something so much that you're even happy to fail at it."
- Puddin', Julie Murphy

Olen jo aika pitkään pohtinut, että vaikka tämä sivusto onkin yksinomaan kirjoituspaikka, olisi mukava mainita myös jotakin kirjoista ja omasta lukuharrastuksestani. Koska kirjoittaminen ja lukeminenhan ovat kolikon kaksi puolta ja on aika vaikea tehdä toista ilman toista.

En tiedä ihan mistä aloittaa, joten aloitan... no, alusta. Tähän päivään asti näkyy selkeästi vaikutuksia siitä, että opin lukemaan tosi nuorena, luultavasti siinä juuri neljä (tai viisi) täytettyäni, sillä sain synttärilahjaksi ensimmäisen aapiseni ja kylässä käymässä ollut setä otti minut syliinsä eikä päästänyt pois ennen kuin olin oppinut lukemaan (tai no, päästi tietenkin aina välillä, mutta kun setä viimein lähti taas omaan kotiinsa, oli oppi ilmeisesti mennyt minulla perille). Lukutaipaleeni alkupuolella ei kai ole oppimisen lisäksi muuta kohokohtaa kuin se, että Harry Potter ja Viisasten Kivi oli ensimmäinen paksumpi, kuvaton kirja, jonka luin - ilmeisesti jo eskari-ikäisenä. (Näin pari vuotta sitten eskarinopettajaani, joka vahvisti, ettei toista samanlaista ole tullut vuosien aikana vastaan :P) Käy siis kai järkeen sekin, että Harry Potter -sarja on jättänyt jälkensä kasvuvuosiini ja on yksi niistä tarinoista, joihin aina palaan.

Rupesin siis lukutoukaksi todella aikaisessa vaiheessa, eikä vauhti ole hidastunut ollenkaan vuosien kuluessa (pikemminkin päinvastoin). Olen kehittynyt ajan kanssa todella nopeaksi lukijaksi, ja lukeminen on itselleni eräänlainen addiktio - on koko ajan jonkinlainen pakko saada imeä itseensä uusia tarinoita ja maailmoja, tavallisesti 2-3 eri kirjaa kesken samaan aikaan. Aloitin vuonna 2017 lukemaan aktiivisesti englanninkielisiä e-kirjoja ja siirryin samalla myös lokittamaan lukemisiani Goodreadsiin (linkki profiiliini logossa), joten pystyin tarkkailemaan myös aktiivisemmin, kuinka paljon luen ja millaisia kirjoja. Tykkään järjestelmällisyydestä ja siitä että Goodreadsissa voi haastaa itsensä lukemaan tietyn määrän kirjoja vuodessa. Omat lukumääräni ovat nyt parin viime vuoden aikana olleet siinä hieman 160 kirjan ali tai yli, ja siinä keskimäärin 12 kirjaa kuukaudessa. Numerot ovat kai aika isoja, mutta niille on syynsä.

Joskus luen kirjoja varsinaisesti paetakseni todellisuutta ja esim. arkistressiä, mutta kaikista tärkein syy on ehdottomasti se, että haluan koko ajan käydä uudenlaisissa maailmoissa ja todellisuuksissa. Lempigenreni onkin siis luonnollisesti fantasia, vaikka ajattelenkin itseni hyvin kaikkiruokaiseksi lukijaksi. Joskus haluaisin kyetä nauttimaan tarinasta hitaasti ja huolella, mutta koska olen tottunut pikemminkin ahmimaan kirjoja, en ehkä edes kykenisi keskittymään, lukemaan joka ikistä sanaa ja mietiskelemään niiden merkitystä. Tavallaan siis kirjojen ja tarinoiden määrällä on enemmän väliä kuin laadulla, mutta tavallaan ei - haluan lukea paljon kirjoja, mutta en halua lukea mitään, mistä en erityisesti pidä. Jos aloitan kirjan ja se ei nappaa, hylkään sen todella helposti - maailmassa on varmasti niin monta hyvää kirjaa, jotka vain odottavat, että löydän ne, miksi siis tuhlaisin aikaani lukemalla jotakin josta en välitä.

Lukeminen, kirjoittaminen ja tosielämä ovat tietenkin koko ajan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Jos luen jotakin tietyntyyppistä fantasiaa, haluan myös kirjoittaa sitä. Kirjoitan myös sellaisista asioista ja juonikuvioista, jollaisia haluan myös lukea. Esimerkiksi en hyväksy tarinoihini muita kuin onnellisia loppuja - vaikka eivät olisikaan aina niin "realistisia", haluan silti että kaikkien tapahtumien jälkeen henkilöhahmojen tulevaisuus on edes jokseenkin valoisa, muuten kaikella tapahtuneella ei ole mitään väliä. Jos olen tavallista stressaantuneempi, joko luen enemmän kuin tavallisesti tai sitten ajaudun varikolle, koska olen liian stressaantunut lukeakseni. Tälläkin hetkellä olen eräänlaisella lukukatkolla, koska lukion kolmoskevät on tietenkin omanlaisensa kokemus. Sen seurauksena ja koska olen pitkän aikaa lukenut hieman samantyylisiä fantasiakirjoja, aloin tylsistyä fantasian lukemiseen ja ajauduin ensiksi romantiikan kautta pelkän fiktion maailmaan. Nyt haastan itseäni lukemaan kirjoja eri puolilta maailmaa, koska haluan tietää enemmän eri kulttuureista ja maista, mutta samaan aikaan koetan vältellä sota- ja muita kriisikirjoja, sillä esimerkiksi Khaled Hosseinin Leijapojan lukeminen koulua varten toi minulle vain lisää ahdistusta ihmisyydestä ja maailman tilasta. (Eli lukupakolainen olen, tosiaankin.)

Lukemisesta olisi vielä paljonkin sanottavaa, mutta tämä postaus taitaa olla tällainen ensimmäinen esittelykappale. Koetan olla aktiivisempi kirjoittaja täällä bloginkin puolella ja nyt kun taustoitus on poissa alta, voin alkaa kertomaan lisää lempikirjoistani, mielestäni hyvistä ja huonoista juonikuvioista, tietyntyyppisistä kirjoista joita suosittelen ja vaikka mistä muusta. Kirjoista on sen verran mukava puhua, että voin ihan omaksi huvikseni jakaa ainakin jotakin.

- Ai, joka aikoo seuraavaksi upota lukemaan Agata Christien Kuolemaa Niilillä (ruotsiksi, koska loppukokeet lähestyvät) -

(Kuvat: Unsplash)

---