Olen kaupungissa ja matkalla kämpille jostakin. Kohtaan matkalla entisen luokkakaverini ja me kuljemme jonkun matkaa yhdessä, mutta sää alkaa näytämään yhtäkkiä todella uhkaavasti siltä, että raju kesämyrsky on tulossa ja minulla alkaa olla hirveä kiire kotiin, etten minä ja kamppeeni kastuisi.
Oikaisen ja tulen ikään kuin kaupunkin tuomiokirkon "takapihalle"; jossa on risteyksiä eri kaduille ja laskelmoin, mikä olisi nopein ja turvallisin reitti kotiin. Samalla näen kuitenkin, että kirkon takapihan parkkipaikalla on menossa tappelu, jossa papin kimppuun on hyökätty (monta isoa korstoa asialla) ja ennen kuin kunnolla edes tajuan, olen suunnistamassa apuun, koska eihän semmoisessa epäreilussa ylivoimatilanteessa voi olla tulematta väliin.
Samaan aikaan unen perspektiivi vaihtuu jonkun kirkon naistyöntekijän näkökulmaan kirkon sisälle, missä tapahtumat selkiytyvät. Joku hullunraivoisa mies on hyökännyt kirkkoon, tappanut jo yhden työntekijän ja nyt painaa piispaa jotakin suhteellisen matalaa vaatenaulakkoa vasten niin, ettei se pysty hengittämään tai puhumaan, vaan pakahtuu siihen hitaasti. Se hyökkääjä on tosi tosi iso, kalju ja lihaksikas ja sillä on jokin raivokohtaus menossa erityisesti miespuolisia pappeja kohtaan. Aiemmin se on tipauttanut lattialle pikkukaapin, jossa on kirkon avaimia ja minä ja kirkon naispappi hakataan vuorotellen sitä sillä päähän ja odotetaan, että se lopettaisi, mutta se ei tunnu olevansa millänsäkään, uhkailee vain meitäkin.
Menen vähän kauemmaksi katsomaan ympäristöä ja tiedostan, että se yksi aiemminkin tapettu pappi on yhä siellä kirkossa. Tiedän kuitenkin jo ennalta, että konflikti päättyy meidän kannaltamme hyvin, eikä kukaan muu kuole enää ennen kuin poliisit tulevat paikalle.
-22-23.6.2022, nähty iltayöstä
Oikaisen ja tulen ikään kuin kaupunkin tuomiokirkon "takapihalle"; jossa on risteyksiä eri kaduille ja laskelmoin, mikä olisi nopein ja turvallisin reitti kotiin. Samalla näen kuitenkin, että kirkon takapihan parkkipaikalla on menossa tappelu, jossa papin kimppuun on hyökätty (monta isoa korstoa asialla) ja ennen kuin kunnolla edes tajuan, olen suunnistamassa apuun, koska eihän semmoisessa epäreilussa ylivoimatilanteessa voi olla tulematta väliin.
Samaan aikaan unen perspektiivi vaihtuu jonkun kirkon naistyöntekijän näkökulmaan kirkon sisälle, missä tapahtumat selkiytyvät. Joku hullunraivoisa mies on hyökännyt kirkkoon, tappanut jo yhden työntekijän ja nyt painaa piispaa jotakin suhteellisen matalaa vaatenaulakkoa vasten niin, ettei se pysty hengittämään tai puhumaan, vaan pakahtuu siihen hitaasti. Se hyökkääjä on tosi tosi iso, kalju ja lihaksikas ja sillä on jokin raivokohtaus menossa erityisesti miespuolisia pappeja kohtaan. Aiemmin se on tipauttanut lattialle pikkukaapin, jossa on kirkon avaimia ja minä ja kirkon naispappi hakataan vuorotellen sitä sillä päähän ja odotetaan, että se lopettaisi, mutta se ei tunnu olevansa millänsäkään, uhkailee vain meitäkin.
Menen vähän kauemmaksi katsomaan ympäristöä ja tiedostan, että se yksi aiemminkin tapettu pappi on yhä siellä kirkossa. Tiedän kuitenkin jo ennalta, että konflikti päättyy meidän kannaltamme hyvin, eikä kukaan muu kuole enää ennen kuin poliisit tulevat paikalle.
-22-23.6.2022, nähty iltayöstä