Taas painajainen, mutta tämäkin on yksi niistä, jotka jäävät mieleen koska niistä herää suoraan kylmässä hiessä ja ne herättävät niin voimakkaita tunnereaktioita. Tämäkin uni sai minussa aikaan niin ahdistuneen tunteen kuin olla ja voi.
Olen unessa jäänyt jonkun psykopaattinaisen verkkoon kiinni enkä pääse irti. Hän asuu maaseudulla vanhassa talossa ja hänellä on siellä vankinaan ainakin kolme muuta ihmistä, jotka hän on manipuloinut mielensä mukaan erilaisiin "rooleihin". Talon sisällä on "uhri", nuorempi nainen, joka on lukkojen takana ja hän on tavallisesti se, jota satutetaan fyysisesti jos muut vangitut eivät noudata psykopaatin käskyjä.
Toinen on sitten "sivustakatsoja", joka ei jostain syystä pysty lähtemään pois eikä kertomaan poliisille/muille, mitä on tekeillä, vaan hän vain katsoo vierestä kun muita satutetaan. Hän viettää suurimman osan ajasta pihalla käveleskellen päämäärättömästi, koska hän ei juuri haluaisi nähdä mitä muille talossa tapahtuu. Hän on hieman vanhempi nainen ja näyttää hyvin säälittävältä ja traumatisoituneelta.
Kolmas, meistä vangeista ainoa mies on sitten "kätyri". Hän on myös vanhempi, semmoinen keski-ikäinen, hieman mahakas, kaljuuntuva ja silmälasipäinen jonka kasvoilta jo näkee, että hän on enemmän raukka kuin rohkea. Psykopaattikin on suunnilleen saman ikäinen, todella tavalliselta näyttävä punatukkainen nainen, paitsi että hänen olemuksensa on vain todella pelottava. Kätyri joutuu kokemaan kaikkein pahimmin tämän naisen jakeleman psykologisen kidutuksen, koska hän itse keskittyy enemmän manipulointiin ja laittaa miehen noudattamaan hänen kaikkia pahoja käskyjään ja kokemaan sitten syyllisyyttä tekemistään asioista ja pitää tällä tavoin kätyrinsä sidottuna itseensä.
Unen selkeimmässä tilanteessa minä (joka olen minä, en joku unirooli), kätyri ja psykopaatti olemme menneet pihapiirissä olevaan sivurakennukseen, jossa on vanhanaikainen olohuone/salonki ja siellä makaa puusohvalla joku toinen mies, ilmeisesti ulkopuolelta tullut ja tajuton. Psykopaatti käskee kätyrin ottaa jostain (ehkä siltä ulkopuoliselta mieheltä) pistoolin ja ampumaan sitä kaksi kertaa, minkä jälkeen kätyri olisi ansainnut itselleen palkinnon. Minä olen ovella kauhuissan ja epäuskoissani, vaikka tiedänkin, että kaikki tulee menemään juuri niin kuin psykopaatti käskee, sillä hänellä on tilanteen kontrolli niin vahvasti hallussaan.
Tapahtumat menevät psykopaatin käskyjen mukaan, tosin minulla on tunne, että kätyri on taistellut sen verran vastaan, ettei hän ampunut heti tappavia osumia, jotta miehellä olisi vielä edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä ja että se saatetaan pelastaa vielä ajoissa. Kun kätyri on tehnyt sen, psykopaatti hymyilee aivan kuin asiat olisivat menneet todella hyvin ja minä huomaan hymyileväni myös, ehkä myötäilläkseni häntä, ettei hän vain valitsisi minua seuraavaksi uhrikseen. Sitten hoksaan, että sitä hän juuri varmaan haluaakin minulta - mukautumista - ja minä karkaan ulos pihamökistä.
Ulkona ei ole enää sivustakatsojaa tai ketään muutakaan, mutta huudan kuitenkin apua ja että tämä on hullu paikka ja ihme kultti. Minä tiedän, että psykopaatti odottaa juuri tätä reaktiota enkä pääse tietenkään karkun ja menen piiloon päärakennuksen takana olevan pienen leikkimökin taa ja mietin, että onko sekin juuri käytöstä, jota hän minulta odottaa.
Koetan miettiä, miten alan toimia tavalla, joka yllättäisi psykopaatin niin, että pääsisin hänen kontrollistaan ja saisin hänet voitettua. Sitten minä herään.
Herättyäni tajusin tietenkin, että minun olisi pitänyt käydä heti sen naisen kimppuun ja vaikka kuolla yrittäessäni taistella häntä vastaan. Kätyrillä oli myös ase kädessään ja olisin voinut vaatia häntä ampumaan psykopaatin tai jotain, vaikka olisi hän saattanut ampua minutkin, mutta olisin edes yrittänyt. Tiesin, ettei meidän olisi vain pitänyt antaa hänen avata suutaan ja käskeä meitä ympäriinsä.
- 9.-10.9.2022, aamuyöstä
Olen unessa jäänyt jonkun psykopaattinaisen verkkoon kiinni enkä pääse irti. Hän asuu maaseudulla vanhassa talossa ja hänellä on siellä vankinaan ainakin kolme muuta ihmistä, jotka hän on manipuloinut mielensä mukaan erilaisiin "rooleihin". Talon sisällä on "uhri", nuorempi nainen, joka on lukkojen takana ja hän on tavallisesti se, jota satutetaan fyysisesti jos muut vangitut eivät noudata psykopaatin käskyjä.
Toinen on sitten "sivustakatsoja", joka ei jostain syystä pysty lähtemään pois eikä kertomaan poliisille/muille, mitä on tekeillä, vaan hän vain katsoo vierestä kun muita satutetaan. Hän viettää suurimman osan ajasta pihalla käveleskellen päämäärättömästi, koska hän ei juuri haluaisi nähdä mitä muille talossa tapahtuu. Hän on hieman vanhempi nainen ja näyttää hyvin säälittävältä ja traumatisoituneelta.
Kolmas, meistä vangeista ainoa mies on sitten "kätyri". Hän on myös vanhempi, semmoinen keski-ikäinen, hieman mahakas, kaljuuntuva ja silmälasipäinen jonka kasvoilta jo näkee, että hän on enemmän raukka kuin rohkea. Psykopaattikin on suunnilleen saman ikäinen, todella tavalliselta näyttävä punatukkainen nainen, paitsi että hänen olemuksensa on vain todella pelottava. Kätyri joutuu kokemaan kaikkein pahimmin tämän naisen jakeleman psykologisen kidutuksen, koska hän itse keskittyy enemmän manipulointiin ja laittaa miehen noudattamaan hänen kaikkia pahoja käskyjään ja kokemaan sitten syyllisyyttä tekemistään asioista ja pitää tällä tavoin kätyrinsä sidottuna itseensä.
Unen selkeimmässä tilanteessa minä (joka olen minä, en joku unirooli), kätyri ja psykopaatti olemme menneet pihapiirissä olevaan sivurakennukseen, jossa on vanhanaikainen olohuone/salonki ja siellä makaa puusohvalla joku toinen mies, ilmeisesti ulkopuolelta tullut ja tajuton. Psykopaatti käskee kätyrin ottaa jostain (ehkä siltä ulkopuoliselta mieheltä) pistoolin ja ampumaan sitä kaksi kertaa, minkä jälkeen kätyri olisi ansainnut itselleen palkinnon. Minä olen ovella kauhuissan ja epäuskoissani, vaikka tiedänkin, että kaikki tulee menemään juuri niin kuin psykopaatti käskee, sillä hänellä on tilanteen kontrolli niin vahvasti hallussaan.
Tapahtumat menevät psykopaatin käskyjen mukaan, tosin minulla on tunne, että kätyri on taistellut sen verran vastaan, ettei hän ampunut heti tappavia osumia, jotta miehellä olisi vielä edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä ja että se saatetaan pelastaa vielä ajoissa. Kun kätyri on tehnyt sen, psykopaatti hymyilee aivan kuin asiat olisivat menneet todella hyvin ja minä huomaan hymyileväni myös, ehkä myötäilläkseni häntä, ettei hän vain valitsisi minua seuraavaksi uhrikseen. Sitten hoksaan, että sitä hän juuri varmaan haluaakin minulta - mukautumista - ja minä karkaan ulos pihamökistä.
Ulkona ei ole enää sivustakatsojaa tai ketään muutakaan, mutta huudan kuitenkin apua ja että tämä on hullu paikka ja ihme kultti. Minä tiedän, että psykopaatti odottaa juuri tätä reaktiota enkä pääse tietenkään karkun ja menen piiloon päärakennuksen takana olevan pienen leikkimökin taa ja mietin, että onko sekin juuri käytöstä, jota hän minulta odottaa.
Koetan miettiä, miten alan toimia tavalla, joka yllättäisi psykopaatin niin, että pääsisin hänen kontrollistaan ja saisin hänet voitettua. Sitten minä herään.
Herättyäni tajusin tietenkin, että minun olisi pitänyt käydä heti sen naisen kimppuun ja vaikka kuolla yrittäessäni taistella häntä vastaan. Kätyrillä oli myös ase kädessään ja olisin voinut vaatia häntä ampumaan psykopaatin tai jotain, vaikka olisi hän saattanut ampua minutkin, mutta olisin edes yrittänyt. Tiesin, ettei meidän olisi vain pitänyt antaa hänen avata suutaan ja käskeä meitä ympäriinsä.
- 9.-10.9.2022, aamuyöstä