" Paikka, jossa tarun ja
|
"It is well known that a vital ingredient of success is not knowing that what you're attempting can't be done." WriMosta
31 päivän ja 50 000 melkein hermoromahduksen partaalle asti kirjoitetun sanan jälkeen, tässä sitä ollaan. On vaikea kuvailla ihan tarkalleen, miltä minusta tällä hetkellä tuntuu, koska kuukausi on pitkä aika eikä niitä kaikkea viime kuussa koottua voi tiivistää pariin tunteeseen, ja koska tavan muodostumiseen menee 21 päivää ja wrimo oli tietenkin sitä pidempi, kirjottamisen äkkinäinen lopettaminen ei tunnukaan enää erityisen paljon siltä, että sais pudottaa jonkin raskaan taakan harteiltaan, vaan... se ei tunnu erityisemmin miltään. Oon tietenkin iloinen, ettei mun tarvi enää stressata niin paljon kuin viime kuussa, mutta se on pikemminkin tietoista helpotusta, ei tunnetasolla. Postauksen alussa oleva quote ehkä kuvailee viime kuukauden tapahtuamia kaikkein parhaiten. Ennen kirjoituskuuta vältin tietoisesti laittamasta itselle liian paljon tavoitteita, etten pettyisi, aioin vain koettaa kirjoittaa sen toivotun sanamäärän ja kirjottaa niin paljon YOPT:ta kuin vain saatoin. Jos joku olis sanonu mulle joulukuussa, etten mää sais tammikuussa valmiiksi pelkästään YOPT:ta, vaan myös kirjotettua Letters from Chalineaa enemmän kuin koskaan oon saanut aikaiseksi, olisin just sanonu, että mahdotonta, ei musta oo semmoseen. Mutta tässä sitä ollaan. Yö on petoja täynnä ei ollutkaan niin pitkä kuin kuvittelin, joten kyllähän minä sain sen loppuun tehtyä. Ja jos laskin päässä oikein, kirjotin alle kahdessa viikossa Letters from Chalineaa ainakin kaksi kertaa enemmän kuin olin ehtinyt kirjottaa sitä hieman yli kahdessa vuodessa. Joo, mahdotonta. Mutta myös ilmeisesti todellisuutta. Tää on kai niitä hetkiä, kun pitää sanoa, että: "En oikein tiedä mikä muhun meni." Tietenkin mun wrimo-postauksista näkee, että yks kuukausi tuntu pitkältä ku nälkävuosi ja keskellä oli runsaasti epätoivoa ja ärsytystä ja ahdistusta. Petyin kovasti siihen, miltä YOPT alkoi näyttämään enkä ollutkaan suunnitellut sitä niin hyvin kuin olin luullut. Ensimmäinen versio on periaatteessa valmis, mutta itse asiassa sen keskellä on katkos, jossa tarina menee ensiksi yhteen suuntaan ja sitten tajusinkin, että mun pitikin laittaa se menemään toiseen suuntaan ja tein niin, mutten koettanut yhdistää niitä mitenkään toisiinsa. Se ainakin pitää tehdä, ennen kuin YOPT on julkaisukunnossa, mutta kerron kohta, mitkä ovat mun wrimo-kirjoitusten tulevaisuudennäkymät. Letters from Chalineaan siirtyminen tuntui siltä, kuin olisin alottanut koko kuukauden uudestaan, mikä oli aivan ihana energiaboostaus, joka sai kannettua mut ihan kuun loppuun ja alkoi loppua vasta tässä pari päivää ennen loppua. Ja sekin johtui ihan siitä, että pääsin LfC:ssä siihen kohtaan, jossa mun selkeimmät suunnitelmat alkoivat taas hämärtyä. Itse asiassa taidan olla aika helpottunut, lopulta. Tulevaisuudesta Kai noille wrimokirjotuksille pitää jotain nyt tehdä. YOPT:sta jäi niin paha maku suuhun ja sitä pitää muokata vielä, etten taida koskea siihen pitkällä tikullakaan ennen maaliskuuta. Maaliskuun alussa voisin sitten lukea sen uusin silmin ja katsoa, löytyykö siitä sittenkin jotakin pelastettavaa. Toivo kuitenkin elää, koska on paljon helpompaa muokata 30 000 kirjotettua sanaa kuin tyhjää word-dokumenttia, joten tuskinpa mun kaikki työ meni hukkaan. Ehkä seuraava, johon täällä keskityn on siis sitten Letters from Chalinean tuominen takaisin. uudistettuna ja (toivottavasti) parempana. Tein sille jo aiemmin uuden kannenkin, mutta sain viime kuussa paremman idean kantta varten ja se pitää vielä toteuttaa. Ehkä kun olen tehnyt sen, niin laitan uuden esittelyn tänne ja sitten järjestelen sen sopiviksi luvuiksi ja julkaisen sopivin väliajoin. Aion jatkaa senkin kirjoittamista sitten aina sopivin väliajoin, mutta nyt voisin keskittyä taas vaikka Helga The Witchin novellien kirjottamiseen, kun mulla on siihen aikaa. Ja ehkä voisin suunnitella jotakin aivan uutta... Siitä sitten myöhemmin ;) Koska wrimo osoitti mulle selkeästi ja isoin kirjaimin, mihin mää oikeasti kirjoittajana pystyn ja miten laiska olen tähän asti oikeasti ollut mun kirjoittamisen kanssa, niin suunnittelin jo hieman, miten voisin tehostaa kirjoittamistani täällä. Käytin NaNoWriMon virallisia sivuja oman kirjotuskuukauteni perässä pysymiseen ja totesin sen hyväksi. Uuteen wrimoon en kyllä heti taas aio ruveta, jos enää koskaan (melkein traumatisoiduin), mutta mun kirjotustahtia vois tukea, jos laitan joka kuukaudelle oman kirjotustavoitteen ja sitten pidän jonkinlaista lukua siitä NaNosivuilla, kuinka monta tuhatta sanaa olen missäkin kuussa saanut aikaiseksi. Mietin, että 10 000 sanaa per kuukausi (eli ehtisin vielä tälle vuodelle saada ainakin 100 000 kasaan) voisi olla rento tavoite, sillä se ois hieman yli kolmesataa sanaa per päivä (?!?!?!?!) mikä menis melkein yhdellä kädellä silmät sidottuina tämän kuun jälkeen. Tässä kuussa en ehkä vielä sitä aio, vaan annan itselle tosiaan aikaa levätä ja ideoida, ja jos jossakin välissä alkaa kirjottaminen taas innostaa, niin voisin tähdätä jonnekin 5000 sanaan, ihan huvikseen. Sitten muita tavoitteita. Wrimon aikana en ehtinyt paljon muuta kuin opiskelemaan, kirjottamaan ja lukemaan vähän, joten voisin ainakin nostaa lukemisen taas etusijalle (Mun Goodreads reading goal kiittää) ja keksin juuri, että voisin taas panostaa enemmän kirja-arvosteluiden kirjoittamiseen ja sitten myös kertomaan täällä omista lukemisistani. Se on vielä mietintämyssyn alla, mutta hyvin mahdollista. Lisäksi haluan piirtää lisää, sekä perinteisesti että digitaalisesti. Tilasin itselleni sen hingutun tabletin ja siihen piirrustuskynän, ja nyt tarkistan joka päivä viidesti, onko ne saanut niitä kyniä taas varastoon ja lähettävät minulle kohta koko höskän, joten sitä odotellessa voisin kai keskittyä piirtämään kynillä ja sivellintussilla. Mietin, että pitäiskö mun laittaa tänne jonnekin galleriaan ihan muuten vain piirrustuksiani, jotka eivät liity kirjoituksiini mitenkään, vai riittääkö pelkkä tarinoihin liittyvä kuvitus. Haluaisin myös liittää Letters from Chalineaan paljon kuvitusta ja muuta ekstramateriaalia, jonka voi tehdä sitten tabletilla, kun voi eristää pelkän lineartin ja liittää sen tänne, mutta sitäkin pitää tietenkin odottaa. Konkreettisena piirrustustavoitteena ajattelin, että koetan nyt alkajaisiksi pyrkiä siihen, että saan ainakin kerran viikossa piirrettyä jotakin isomman skaalan hommaa. Riippuen siitä, mihin päätökseen päädyn, niin jos se liittyy johonkin tarinaan, niin julkaisen sen tänne Kuvat-osioon, kun taas jos se on jonkinlainen muunlainen piirros, niin joko julkaisen tai en julkaise. Katsotaan. Vielä yksi tavoite nyt tässä lomakuussa olisi taas aktiivistua linkinvaihtajana, kirjottaa linkkarikirjettä ja käydä lukemassa muiden kirjoituksia. Mulla on ainakin Isenissä Metsän Tytär vasta alussa, olis mukava viimeinkin lukea Paper Angelsissa oleva Trust loppuun ja mulla on tyyliin sata muutakin tarinaa, jotka olen aikonut lukea mutta joka kerta alotan ne sata tarinaa samaan aikaan ja sitten en saa mitään niistä luettua loppuun. Ehkä hyvä tavoite ois siis nyt, että otan aina yhden tarinan käsittelyyn, luen sen oikeasti ihan kunnolla, kirjoitan siitä tulleita mietteitä ja palautetta ja sitten siirryn seuraavaan. Tässähän on kuukausi aikaa, joten linkkarit jos näette tämän, niin minä olen tulossa! :D Ja jos minua ei kuun loppuun mennessä ole ilmestynyt vieraskirjaan, niin saa tulla "krhm krhm, unohtuiko jotakin?" :maan mua xP Eiköhän tässä, - Väsynyt mutta toiveikkaan tyytyväinen Ai -
2 Comments
Huh, ja viimeinkin on edessä viimeinen osa!
21.1. Letters from Chalinean kirjottamisella on vahva alku, vaikka sanat eivät virtaakkaan kuin vesi, mutta ainakaan mun ei tarvi enää seurata aivan kaavamaisesti juonta, jonka oon jo suunnitellut (mikä on sinänsä kyllä hyvä, mutta jos asiat ei mene niin hyvin kuin haluaisi, ilmeisesti se voi olla myös väsyttävää) joten on melkein terapeuttista, kun saan tehdä jotakin omasta mielestä hyödyllistä, mutta saan tehdä sen niin vapaamuotoisesti kuin olla ja voin ja ei tarvi välittää mistään muusta ku sanamäärästä, viimeinkin. Ja sitä paitsi kirjotan nyt vanhoja kirjotuksia ja ajatuksia ihan vapaasti uuteen muotoon, niin samalla on myös pieni toivo, että ehkä mun kirjotus on myös kehittyny viime kerrasta. Ehkä tällä tavalla kestää ne alle kymmenen päivää ja hieman yli 10 000 sanaa, jotka pitäs vielä saaha naputeltua ja voi päättää tänki kuun hyvillä fiiliksillä! Vaikka ei kyllä piä erehtyä, kaikkein innostavin asia tässä on todellakin se, että loppu häämöttää, vihdoin ja viimein... 22.1. Etenin tänään taas hyvin ja uskon, että parissa päivässä saan kirjotettua uudestaan kaiken, mitä oon aiemmin LfC:tä varten kirjottanu, mikä on aika nolo, kun ajattelee, miten paljon aikaa mää oon käyttäny siihen mitä mää aiemmin oon Letters from Chalineaan kirjottanu... ._. Mutta hyvä, että kirjottaminen etenee ja pääsen vielä toivottavasti uudenkin äärelle, ja luultavasti saan ne 50k sanaa täyteen pari päivää ennen kuukauden loppua. Mietin jopa, että pitäskö silti jatkaa ihan viimeseen päivään asti, muttaaaaaaaa ehkä mulla ei jaksaminen kuitenkaan riitä. 23.1. LfC edistyy (viikontakaiseen verrattuna) huimaa vauhtia, guudguudguud... Oon edenny juonessa viimeinkin ilman turhia hössötyksiä ja se tuntuu paremmalta, sillä viimeinkin musta tuntuu ainakin vähän enemmän, että teksti on lähempänä sitä, mitä joku saattaisi kirjottaa kirjeeseen tai päiväkirjaan, jos haluaa kertoa tarinan, kuin jotakin hienoa kirjallista sepostusta. Ja poistin kaikki turhat tyylittelyt, jotka copypastetin jostain Illuminaesta, niille ei ollu mitään käyttöä tarinassa, oikeasti. Ehkä viimeinkin se alku on vähemmän selostavaa infodumppia ja tapahtumat enemmän vetävät sisäänsä, tai aina saa ainakin toivoa. Mulle ei kyllä oo oikeasti väliä sillä, lukeeko kukaan ulkopuolinen Letters From Chalineaa ikinä, sillä mun tavoite tuossa kirjotusprojektissa on vaan se, että saan kirjottaa kuvittellista päiväkirjaa neljästä tytöstä, jotka saa mennä johonkin taikamaailmaan, jossa niillä on taikuutta ja kivoja kavereita ja ne menee erilaisiin seikkailuihin, oli ne miten kliseisiä tahansa. Koska tää on ehkä vähän taustatarinaa, mutta pikkuipanoina (eli melkeinpä ysille asti, höm höm) minä ja mun kaverit tehtiin just sitä, eli kirjotettiin kuvitteelisia päiväkirjoja ensiksi Keski-Maasta (Arwen, Tauriel & Eowyn -gang ftw), sitten puoliverisistä ja kaikesta muustakin. Mistä muualta Chalinea edes olisi saanut alkunsa? 24.1. En saanukkaan vielä aiempia kirjotuksia loppuun, mikä ei haittaa, mutta arvaappa kuka on nyt päässy yli 40 000 sanan rajapyykin? Enää pikkiriikkinen jäljellä, hhrrrnrnnrggghhh... 25.1. Enää 5 päivää jäljellä???? No, anyway, sain nyt kirjotettua loppuun sen minkä olen aiemmin jo kirjottanu ja vielä melko tarkkaan 8000 sanaa kirjotettavana :D Oli oikeesti hyvä idea päästä kirjottamaan uutta projektia näin kesken kuukauden, koska tuntuu oikeasti ihan siltä ku oisin alottanu kuukauden alusta ja viimeinkin oikealla jalalla (vaikka YOPT:n kirjotus lähtiki kyllä tosi hyvin käyntiin, muttaaaa joo). 26.1. Sain kirjotettua, muuta kommentoitavaa ei oikein ole x_x, koska aioin eka pitää ruokatauon, mutta sitten olikin enää parisataa sanaa päivän tavoitteeseen ja oli pakko saada yhdellä istumalla kirjotettua 27-28.1. Tahti on ehtiny hieman hidastua, mutta oon kuitenki saanu kirjotettua joka päivän tavoitteet täyteen vähintäänkin niin, että kirjotan parisataa sanaa sillon, parisataa sanaa tuollon ja iltaan mennessä se kertyy vähintään. Mutta en tosiaankaan malta oottaa, että tää kohta päättyy. Itsevarmana tilasin jo sen tabletin ja kynän, ens kuulle ja tulevaisuudelle oon taas kehittelemässä unelmia, joten siitäkin saatte pian varmaan kuulla :P 29.1. Luulin, että lusmuilisin tänäänkin, mutta pakottauduin taas jumahtamaan koneen ääreen ja kirjottamaan pienissä pätkissä, niin lopulta sainkin rutistettua 48k sanan tienoille, joten huomiselle ja ylihuomiselle ei oo enää melkein mitään jäljellä :D 30.1. Kello 22.53, makoilin jo vuoteessa, odottelin unta rauhallisesti - muistin että mulla on vielä 400 sanaa päivän tavoitteen alle.......... THIS IS NOT HAPPENING, mulla ON vielä tunti aikaa 1.2. Sain kirjotettua eilen aamulla viimeiset sanat ja onnistuin osumaan juuri tismalleen 50 000 sanaan ennen ku lopetin ja sitte juhlistin sitä koko loppupäivän tekemällä aivan jotakin muuta. Nyt tuntuu kummalta, että ei enää tarvikkaan käyttää joka päivästä useampaa tuntia kirjottamiseen, sillä olen kyllä ansainnut pienen tauon kirjotuksesta ja saan viimeinkin toivottavasti keskittyä johonkin muuhun. Kirjotan vielä erilliseen blogipostaukseen fiiliksiä wrimosta ja suunnitelmia tuleville kuukausille, koska tietenki yhdestä tavotteesta pitää siirtyä heti toiseen... (eka osa oli venymässä vaivalloisen pitkäksi, joten taidanpa jakaa tämän kolmeen kymmenen päivän osaan)
11.1. Muutin taktiikkaani hieman eilen ja ku olin saanu juonta hieman rukattua lopusta tarkemmaksi, niin kirjotin epilogin yhtä pikku kohtaa lukuun ottamatta valmiiksi, koska tuntu siltä, että halusin tehä sen. Siitä tuli huono, mutta se ei ollukkaa pointtina se. Tänään sitten taas skippasin järjestyksen mukaisen luvun alun, joka on epämukavasti (en muista suomen sanaa) disjointed siitä, mitä oon tähän mennessä kirjottanut, joten se oli liian vaikeaa ja skippasin siihen kohtaan, missä toiminta taas alkaa kiihtymään ja mistä on mukavempi kirjottaa. Ennen livetuntia sain siis jo yli puolet päivän tavotteesta naputeltua, mikä taas tuo hieman toivoa :) Ja 20k raja risahti rikki :DD 12.1. Päivän saldo tuli täyteen, mutta olipa taas työlästä! Ehkä pitkä opiskelupäivä vaikutti, mutta joka sanasta piti kyllä taistella kynsin hampain. 13.1. Jätin näköjään eilen illalla oikein hyvään cliffhangeriin mun tekstin mutta siitä kai on parempi jatkaa :D Mutta en tosiaan ihmettelis, jos tällanen meininki jatkuu ja kuun lopussa katon mitä oon saanu aikaan, että jos se ois pelkkää "jippa dappa duppa duu":ta koko loppuosa... Mutta tajusin just, että oon luvussa 8 ja oon suunnitellu kokonaiset 10 lukua + epilogin, joka on jo melkein täysin kirjotettu o_o Viimeset luvut voi selvittelyjen takia tosiaan olla kyllä pitkiä, eli saattaa tulla vielä ainakin se 10 000 sanaa, mutta... Lasketaanko sitä nanoiluksi, jos alan uusiksi kirjottamaan vanhoja kohtia? 14.1. Koetan pakkopullailun sijaan saaha taas tähän jotaki haasteen makua, joten oon päättäny, että tänään pääsen puoleenväliin, eli saan sen 25 000 sanaa, hinnalla millä hyvänsä. Mulla on huonoja aavistuksia siitä, ettei YOPT tuu olemaan sitä 50 000 sanaa pitkä, mutta sovitaan, että jos saan kirjotettua juonen ees jotenkin yhtenäiseksi enkä jätä yhtään keskeneräistä kohtaa, oli ne sitten miten huonoja kohtia tahansa ja kirjotettua yhteensä vaikka sen 30 000 - 35 000 sanaa, niin sitten katson tavoitteen täyttyneen. Eli jos alennan rimaa hieman (ainaki hetkeksi), niin toivottavasti se antais hieman uutta potkua. Mun täytyy näköjään ostaa uus kone pian muutenki, koska tuli kirjotukseen kapula rattaisiin, kun yhtäkkiä kone alko päivittää Windowsia... ja teki sitä sen pari tuntia. Ja muutenki se on hias ku mikä, Chromen aukasu kestää sen 30 sek ja jos on enemmän ku kolme välilehteä auki, niin alkaa hyperventiloimaan. Mutta nice :DD Ja nyt on tasan 25 088 sanaa, sanoisin, että it's a win for me 15.1. Päivän osuus on taas tahkottu ja hyvä niin. Oon iloinen, että vielä sillon ku energiaa riitti, kirjotin ekstra paljon, sillä nyt ei päivittäin tarvi kirjottaa sitä yli 1600 sanaa, mikä olis tavallisesti päiväosuu, vaan se on jo siinä 1450 sanan paikkeilla, mikä on kyllä vaan vähän vähemmän, mutta silti. Ja koetan sitä tässä sivussa myös aina hieman pienentää sitä määrää, että vaikka kuukauden viimesellä viikolla ei tarvis ku kirjottaa jotain tuhat sanaa tai jotain, jos kirjottamista vielä riittää. 16.1. Tämänkin päivän sanat kertyivät vain hammasta purren, mutta en sentään luovuttanut, vaikka houkutteli. Ja vielä parituhatta sanaa, niin kolkuttelen sitä 30 000 sanan maagista rajaa, jonka jälkeen ei pitäs olla enää paljon kirjotushommaa jäljellä. 17.1. Pakkopullaa, pakkopullaa, pakkopullaa... Tänään en saanu aikaseksi kirjotettua tuhatta sanaa enempää, mutta pakottauduin silti myös alottamaan lukemaan tarinaa alusta ja merkkaamaan sieltä kohtia, joita vois muuttaa. Samalla tajusin, miten PALJON mää oon oikeesti jo kirjottanu, sillä mun draftin eka osa on yli 50 sivua pitkä ja loppuun kirjottamaton toinen puolisko on yli 30 sivua ja vielä on yli 10 päivää aikaa kirjottaa... No, toivottavasti ehin tehä tätä silleen, että lopussa voin olla tyytyväinen siihen, mitä oon tehny. Tällä hetkellä haluaisin henkilökohtaisesti heittää koko YOPT:n roskiin, koska en tykkää TT_TT mutta katotaan. Ehkä mää kaikkiin KVK:ssa auki jättämieni kysymysten vastaukseksi julkaisen YOPT:n siinä asussa kun se lopulta on ja sitten vaan jätän viimesen osan kirjottamatta, jos ootte lukenu ni saatte keksiä ite, miten ois? Tai sitten vaan tuhoan kaiken KVK:sta lähtien ja saatte unohtaa, että jotain semmosta on joskus ollu olemassa. Elikkä tämmöset fiilikset tänään... 18.1. Ennen kuin aloin kirjottamaan tänään, koko aamun oli negatiiviset fiilikset kirjotuksen suhteen, mitä on nyt vähän ollut liikkeellä, mutta kun aloin kirjottamaan ja laitoin tunnelmallista musiikkia, niin kyllä ne sanat sai sieltä taas puristettua. Se myös autto, että oon kuitenkin ollu jo pitkän aikaa viittä vaille valmis tuon tarinan kans ja nyt keskityn vaan parsimaan aukkoja jotka on jäänyt, kun oon ollu silleen "okei, mää en tarkalleen tiiä mitä tässä kohtaa tapahtuu, mutta tuosta seuraavasta kohdasta ois helppo jatkaa", joten tavallaan se on helpompaa. Sain nyt myös sen 31K ja ajattelin, että vaikka aiemmin asetin tavoitteen jo näin alas, niin eihän tässä enää kovin kauan tätä tammikuuta ole jäljellä, joten sama se on koettaa rutistaa loppuun asti, kun oon jo näin tässä hätää kärsimässä. Mietin siis, että on ehkä vastoin NaNon ideaa, jos alan editoimaan YOPT:n ensimmäistä versiota jo viimeisten päivien aikana, kuten eilen tein, joten se saa jäädä - jos ja sitten kun saan YOPT:n ekan version sellaseen kuntoon, että vois sanoa ekan version olevan valmis, niin sitten aion hypätä kirjottamaan Letters from Chalineaan vain omaksi huvikseni jotakin, mikä ajatuksena motivoi myös. Ehkä osa mun vastahakoisuudesta YOPT:ta kohtaan johtuu siitä, etten oo tällä hetkellä sellasissa fiiliksissä, että jaksaisin kirjottaa jotakin oikein synkkää, joten LfC tulee olemaan kivaa vaihtelua ja paljon vapaamuotoisempaa, joten sanojen pitäis kertyä helposti. 19.1. Entä jos mää saankin YOPT:n kirjotettua loppuun tänään? Mulla ei oo enää ku yks kohtaus kirjotettavana ja se onkin kyllä se tarinan loppukohtaus ennen epilogia, mutta mitäpä jos yllättäisinkin? Jäin hieman yli 200 sanaa tän päivän tavoitteen alle... KOSKA SAIN KIRJOTETTUA TÄN RUTON YOPT:N LOPPUUN!!!!!! Kivi vierähti nyt kyllä sydämmeltä xDD Ja tiedänpä jatkossa, että tän pitunen tarina on kyllä vaan hieman yli 30 000 sanan pitunen, eli ois rutkasti saanu olla lisää juonta. No, nytpä tiiän ja voinpa viimeinkin tipauttaa YOPT:n käsistäni ja siirtyä kirjottelemaan LfC:tä omaksi huvikseni - ja korvaan kyllä aiemmin kirjottamatta jääneet sanatki nyt ku oon näin hyvällä fiiliksellä. Mutta nyt juhlin kyllä loppuillan tämän tavoitteen loppuun saamista, elämä risaiseksi vain! (Eli syön suklaata ja juon ehkä hieman teetä ja luen) 20.1. Ei ole enää paljon tätä kuukautta jäljellä, huh! Ideoin eilen illalla, että Letters from Chalinealle on luvassa täysi reboottaus ja alotinki kirjottamaan toivottavasti hieman järkevämmin sen alkua uusiksi. Vanhaa tekstiä lukiessa nolotti ja tiedän, että oon kirjottanu sinne niin paljon turhaa ja epäselvää tekstiä ihan vaan, että se näyttäis hienommalta, mutta se ei oo kyllä ollu se, mitä oon ajanu takaa. Toivottavasti jaksan nyt keskittyä paremmin itse asiaan ja kirjotuskin onnistuu paremmin. Tekstiä ei kuitenkaa tuu kovin paljon nopeampaa tahtia, ellen ala jossain vaiheessa vapaamuotoisemmin hahmottelemaan, mitä aion kirjottaa ennen kun varsinaisesti kirjotan sen, mikä on luultavasti edessä ainakin jossain vaiheessa. Tavoite on kuitenkin, että tämän kuukauden aikana saisin kuitenki vaikka kirjotettua uusiksi ne, mitä oon jo aiemmin kirjottanut, mikä ois aika hyvä. Menneisyys muuttuu historiaksi sillon ku se kirjotetaan ylös. Eli tässä ajatuksia, fiiliksiä, onnistumisia ja pettymyksiä ajalta 1.1.-31.1.2021, eli ensimmäiseltä kerralta, kun koetin pistää kirjottamiseeni hieman nopeampaa tahtia.
1.1. Mukavan vahva alku, kun sain kirjotettua n. 2000 sanaa ja siis koko prologin valmiiksi. Julkaisin sen myös, aivan kaikessa hiljaisuudessa, koska se on vasta aivan ensimmäinen versio, mikä nolottaa, mutta vaikka se tuleekin aivan eri suunnasta kuin Kylmän Veren Kaupunki ja poikkeaa sitten lopusta YOPT:stä, niin se tuntuu silti melko tärkeältä ottaa mukaan? 2.1. Mun pitää kirjottaa tänäänkin?!? Mutta miksi?? Kun vuodenajat ei tottele mua... Prologissa ois paras, jos ois kesä, mutta täytyi tyytyä kevääseen. Kun taas oon kuvitellu koko YOPT:n vielä talviseen ympäristöön. *itkee* Ei raakoja murhia voi sijoittaa keskelle KEVÄTTÄ! Parhaat vuodenajat siihen on ehdottomasti syksy ja talvi... Saavutin päivän tavoitteen juuri sopivasti ennen päivällistä (miten ihmeessä kun opiskelut alkaa, saan tehtyä yhtään mitään muuta, kuin koneella istumista, kun tässäkin meni niin ja näin 5 tuntia??), ja vaikka kirjoituksen laatu onkin kyseenalaista, ainakin varsinainen kirjoitustyö on aloitettu ja ensimmäisen luvun ensimmäinen draft on valmis. Jos tätä tahtia jatkan ja luvut on saman pituisia (ei tule olemaan), niin ei YOPT:n pituudeksi edes tule sitä 50 000:tta sanaa (kato vaan, kun lopulta oon aivan väärässä ja se menee rutkasti yli, mulla ei oo hajuakaan siitä, kuinka suuri määrä se on). 3.1. Nyt ku oon istunu muuten vaan koneella jo puolitoista tuntia, vois alkaa miettiä tämän päivän kirjotusurakkaa :DD Tänään meni paremmalla tahdilla kuin eilen (luultavasti siksi, kun en koko ajan tarkistanut, kuinka monta kymmentä sanaa olin viime tarkistuksen jälkeen saanut lisättyä), mutta näköjään en oo vaan oikeasti koskaan aiemmin puskenut itteäni kokeilemaan omia rajojani, koska tämähän on ihan siedettävää tahtia, ainakin vielä. On mukava, kun olen hieman aikataulusta edellä ja koetan, että jos saan nyt vapaa-ajalla sopivasti etumatkaa, niin sitten kiireisinä opiskelupäivinä ei tarvitsekkaan työskennellä yhtä kovasti kirjoittamisen parissa. 4.1. Ai näinkö oikeat kirjailijat kirjottaa, ihan tuosta vain oikeasti yrittämällä? Sain taas päivän kirjotustavoitteen täyteen, nyt ehkä parhaiten kaikista tähän mennessä päivistä. Sain alotettua tarpeeksi aikasin aamulla ja lopetin jo sopivasti yhdeltätoista. Ja nyt mulla onkin ilmeisesti koko loppupäivä vapaata, wau! Stakesit on muuten nyt noussu korkeammalle, sillä lupasin vähän itselleni, että jos kirjotuskuukausi onnistuu, niin ostan itelle tabletin ja sille kynän, jolla voin taas kokeilla digitaalista piirtämistä. Edellinen piirtopöytä kun on sitä halvempaa mallia, jossa on piirrustusalusta eri paikassa kuin näyttö. Joten nyt on siis periaatteessa käytännössä mahdotonta, ettei löydy motia saada tavoitteita täyteen :) Vasta neljäs päivä menossa ja huijaaminen alko jo nyt... Eiku tajusin, että huomenna mulla on täyteen pukattu päivä, kun pitää heti aamusta lähtä kaupunkireissulle ja sekä avoimen yliopiston että valmennuskurssin livetunnit alkavat kivasti samana päivänä :) Joten koska aamulla meni niin hyvin, niin kirjotin jo etukäteen sitten lisää, ettei huomenna ole niin iso työmaa. Ja joo, ellei tästä voi jo jotakin päätellä, niin kyllä, olen viimetippaihmisen vastakohta ja myös kyllä, mulla on pitkä historia opettajien lellikkinä olemisesta : ) ) ) 5.1. Kuten arvasin, päivän tahti pääty tosiaankin olemaan tosi nafti, mutta sain sentään parisataa sanaa kasaan tuntien välissä. Ei tosiaankaan haitannu, että vähän etuajassa kirjottelin! 6.1. Aamulla piti ensimmäistä kertaa olla ahkerana opiskelujen kanssa, joten niiden jälkeen jäin tietenkin lorvailemaan puhelimelle ja tekemään muita juttuja, kunnes alko viimeinkin stressata, etten ollut päivän aikana saanut kirjotettua ku 600 sanaa. Sitten iltapuhteiksi sainkin rikottua taas sen virallisen päiväkohtaisen ennätyksen, jota avusti porkkana-keppi -yhdistelmä, eli jokaista 100 kirjotettua sanaa kohti sain syödä yhen toffeesuklaapapanan, kun taas jokainen kirjoittamatta jäävä sana raskauttaa mun elämää huomattavasti lähitulevaisuudessa, koska ilmeisesti toinen avoimen kurssi alkaakin jo ens maanantaina :))))) Koetan siis loppuviikon olla ahkerana pakertajana ja rikkoa joka päivä vaikka sen 2000 sanan rajan, sillä ne on aina loppukuukaudelta vähemmän stressattavaa. En tiiä tarvisko mun näin keulia, mutta taaskin kerran enempi parempi. Ai niin 10 000 sanan raja meni rikki! Wuhuu :DD 7.1. Ahkera aamu takana, ku sain puoli yhteen mennessä 2k ja jos illalla tulee tylsää ja kouluhommat tehty, niin voishan sitä pyrkiään kolmentuhannen sanan päivävauhtiin. Jos tää wrimo on jotakin jo todistanu, niin sen, että oon varsinainen laiskimus, ku tavallisesti mun tahti on aina ollut "Ok, sain kirjotettua yhden sivun, olipas paljon, hyvä työpäivä takana!" ja se riitti. Ja ristiriitaisesti se todistaa nyt, että oon myös aika suuruudenhullu, sillä oon ilmeisesti päästäny mun kahlitut kyvyt vapaaksi ja kohta tähtäilen jonnekki 10 000 sanaan päivässä. Ehkä mun pitäs rauhottua, etten väsytä itteäni. YOPT tulee muuten olemaan ofc paljon pidempi ku KVK (vaikka mulla ei oo kyllä oikein hajua, kuinka pitkät luvut KVK:ssa on ja paljo siinä lopulta on sanoja), mutta ainakin sen kerrontatahti tulee olemaan rennompi ku KVK:ssa. Esim. olen viimeinkin päässy Osasto Viiteen ja fiilistelen siellä nyt ihan rauhassa. Ja miten mun on tarkotus kirjottaa ees jotain romanssia??? Se ei sopinu oikein ollenkaan KVK:n keskelle, joten mun piti pistää se ihan minimiin, joten sen crumbsit tuntuu siellä välillä jopa aika hyödyttömiltä, mutta miten mä saan niistä kehitettyä jotain parempaa tässä, help.. 8.1. Sain eilen illalla iskettyä vielä 3000 sanan päivän kirjotusennätyksen, mutta samalla ehin väsyttää itteni. Yhtäkkiä en tykkääkkään siitä, miten hitaasti juoni liikkuu verrattuna KVK:hon, jossa jokainen luku oli toimintaa täynnä, mutta juoni ei olekaan ollenkaan samanlainen. Silti häiritsee, kun ihmiset vaan chillailee - missä on jännitys??? Mutta toisaalta jos teen siitä liian jännittävän, niin sitten siitä pitäs tehdä aika veristä, vaikka tarinan loppuosa tuleekin jo olemaan sellainen... No, koitan tän turhautumisen voimalla kirjottaa edes jotakin ja saada tarinaa jännittyneemmäksi - koska on kyllä aika vaikea tehä toista yhtä jännittynyttä kirjaa ku KVK, siinä KVK:ssa päähenkilö on oikeasti koko ajan jahdattuna ja kuolemanvaarassa, mutta YOPT:ssa periaatteessa ovat kaikki muut paitsi päähenkilö... Ja olihan mulla useampi vuosi aikaa hioa KVK:n juonta sulavammaksi. Mutta älkää yllättykö, jos en julkaisekkaan YOPT:ta heti tammikuun loputtua, vaan laitan sen vielä hyllylle odottelemaan, minkä jälkeen leikkelen siitä turhia pois ja liimailen taas jotain tärkeämpää yhteen. Nyt aion keskittyä vain kirjottamaan ekan version valmiiksi, että sitten tammikuun jälkeen on paljon jotakin, jota muokata. Päivän tavoite tuli onneksi lopulta täyteen, juuri ja juuri. Vaikka tarkotus olikin koettaa tehdä mahollisimman paljon ennen maanantaita, niin pidemmällä tähtäimellä ajateltuna mun on kaikkein paras keskittyä välillä lepäämään, lukemaan kirjoja ja viettää aikaa muuten ku tätä miettimällä. 9.1. Joo, nyt iski se uupumus ja yhtäkkiä onkin vielä kuinka paljon kuukautta jäljellä... En tykkääkkään äkkiä enää YOPT:n tarinasta ja tuntuu siltä, että leikkelet puolet pois heti ku alan uudelleen muokkaamaan. Mutta koitan kestää ja keskittyä nyt kirjottamaan edes sen minimimäärän joka päivälle, mikä pitäis saada. 10.1. Melkein unohdin, että mun pitää tänäänkin kirjottaa, mutta onneksi muistin. Oon nyt siinä kohtaa, jota vois sanoa ainakin mun suunnitellun tarinan puoleksi väliksi (mitä lukujen määrään tulee), mutta oon selvästi suunnitellu tarinan ensimmäisen puoliskon paremmin kuin toisen, joten nyt pitää mennä yhä vaan enemmän ja enemmän suunnittelemattoman sooloilun puolelle. Ja hoksasin, että kun kirjotuksen määrä menee ↗↗↗↗↗ , kirjotuksen laatu menee ↘↘↘↘↘↘↘↘↘↘. Oon alkanu huomaamaan miten selkeästi näkyy, etten oo kuitenkaan niin kovin kauaa suunnitellu tän tarinan juonta, sillä se vuotaa kuin seula ja oon ajanu itteni melkoiseen suohon, jossa siitä seulasta ei oikein kummoista hyötyä ole. Ainoa hyvä juttu, mikä tästä vois seurata, että tän kokemuksen seurauksena voinkin käyttää sitä seulaa vaskoolina ja toivoa että sieltä suolta löytyy jotain kultahippuja (vaikka tiiän kyllä, että ei kullan huuhtominen ihan niin toimi). Kirjotan tän ylös ihan vain että muistan sen myöhemminkin ja että te muutkin voitte ehkä välttää ajautumasta samana ongelmaan, mutta mää oon käyttäny aivan liikaa aika miettimällä Osasto Viiden tyypeille nimiä ja hierarkioita ja taustoja ja oon tekstiin voinu laittaa siitä ehkä 1/10-osan (tai pikemminkin 1/100-osan). Kun taas mun juonen jännitys riippuu täysin siitä, että ne koettaa jahdata murhaajaa ja (kuten genreen kuuluu) saa sen kiinni vasta ennen loppua. Mutta mää en oo ajatellu yhtään sitä, miten ne koettaa etsiä sitä murhaajaa. Mitä keinoja ne käyttää ja miten murhaaja koettaa niitä harhauttaa. MÄÄ OON IGNOORANNU MUN KESKEISIMMÄN JUONEN YKSITYISKOHTAISEN KEHITYKSEN, että saisin tietää ketkä Osasto Viidellä tykkää toisistaan ja ketkä ei. Ja nyt mun on aika oikeasti keskeyttää hetkeksi mun varsinainen kirjotus ja laittaa hieman enemmän ajatusta ainakin lopputarinaan, ennen kuin menen mun aikasempiin kirjotuksiin ja alan paikkailla niitä jäätäviä aukkoja, jotka mun aiemmassa tekstissä on. Toivon vaan, että mulla on tarpeeksi aikaa, ettei tarvi käyttää jotain kirpparilaatua olevia juonenkäänteitä ja juonia molemmille puolille, koska se nyt on vaan ärsyttävää lukea. Lakritsipiippu Isengardista haastoi minut vastaamaan tähän haasteeseen, ja tietenkin koska olen aivan koukussa kaikenlaisiin syvällisiin haasteisiin, joissa pitää vastailla erilaisiin random kysymyksiin, ajattelin vastata siihen heti. Jos luette ja kiinnostaa tarttua itsekin haasteeseen, saa niin minun puolesta vapaasti tehdä. Haastan kuitenkin myös ainakin scepticin Perhosefektistä ja Naginin Tarinapuusta. Kysymykset vaikutti ensitutustumisella jo mielenkiintoisilta, joten eikun vastailemaan! 1. Kerro parisuhdetilanteestasi. Jos olet sinkku, puhu sinkkuna olemisen hyvistä ja huonoista puolista.Olen sinkku ja ollut sellaisen koko tähänastisen elämäni ja näillä näkymin ikuisuuksiin asti. En vain ole ikinä ollut niiin kiinnostunut pojista, että olisin metsästänyt itselleni omaa tai panostanut mitenkään erityisesti poikia varten. Sitä paitsi en muutenkaan tutustu kovin hyvin ihmisiin, saatika poikiin, joten mistä ihmeestä minä edes jonkun löytäisin? Taikuudellako? Ainakin tähän mennessä mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän sinkkuna oleminen on minua haitannut. Jossakin vaiheessa se häiritsi enemmän, kun olin toivottomasti ihastunut ja tiesin, että kyseessä oli toivoton tilanne, mutta nyt osaan oikeasti nauttia yksinelämisestä ja teidän, että se sopii minulle parhaiten. Tarvitsen niin paljon itselleni omaa tilaa ja nautin muiden seurasta parhaiten silloin, kun saan itse valita milloin olen heidän kanssaan. Siihen siis riittävät kaverit ja perhe ihan hyvin. Lisäksi rakastan itsenäisyyttä ja sitä, että saan päättää mitä teen ja milloin, eikä ole paljon asioita, jotka sitovat johonkin yhteen paikkaan tai elämäntapaan. Ehkä kaikkein tärkein syy, miksi en ole ikinä seurustellut on se, että mitä vanhemmaksi kasvan, sitä korkeammalle standardini vain nousevat. Tulevan kumppanini pitää olla ainakin huumorintajuinen, seikkailunhaluinen, aina valmis johonkin uuteen, hyvä kuuntelija, syvällinen ajattelija, toivottavasti myöskin lukutoukka tai muuten taiteellinen, sellainen ihminen jonka kanssa voin olla 100% oma itseni ja sellainen, joka tykkää puhua asioista eikä pelkää vakavia. Ehkä tässä tapauksessa tuolla jossakin on minulle Se Yksi, koska ainakin 99,99% pojista, joita arjessa tapaan, feilaa standardeissani heti kättelyssä. En tiedä mikä oikeus minulla on olla näin nirso - johtuu ehkä siitä että tiedän olevani itsekin ihmiskunnan kermaa, enhän minä ketä tahansa voi kelpuuttaa. (just kidding) (Tästä tulikin aika pitkä vastaus, mutta en ole ikinä aiemmin kirjoittanut tästä mihinkään, joten ehkä se sallitaan) 2. Missä haluaisit olla 10 vuoden päästä?Jos mun tän hetkiset tulevaisuudenhaaveilut pitää paikkaansa, olen just valmistunut koulusta ja aloittelen työtäni oikeuslääketieteellisenä patologina, mutta se on vielä aika kaukaa haettua ja epävarma haave. Kuitenkin haluaisin olla jossakin työssä tai tilanteessa, jossa tunnen itseni aina välillä todella onnelliseksi ja tiedän, että käytän omia henkilökohtaisia kykyjäni johonkin hyvään tarkoitukseen ja se suo minulle tyydytystä. Olisi myös kiva, että olen onnistunut löytämään itselleni jonkinlaisen arkirutiinin joka tuo minulle onnea, mutta että sen lisäksi olisin ehtinyt vaikkapa matkustella ja kokea erilaisia seikkailuja. Toivoisin myös, että koska olen tällä hetkellä ainakin terve ja hyvässä kunnossa, ettei se siitä lähtisi ainakaan huonompana suuntaan. 3. Mitkä on top 5 ärsyttävintä asiaa mitä tiedät?1. Kun joku ihminen on niin keskittynyt itseensä tai omaan juttuunsa, ettei tajua ettei muilla paikalla olijoilla kiinnosta vähääkään tai että muut tuntee itsensä siinä tilanteensa epämukavaksi. Siihen liittyy usein myös epähumoristiset "vitsit", loukkaavat jutut, jne. Niinku, read the room, dude! Ei se ole niin vaikeaa pistää show välillä tauolle. 2. Riitasoinnut ja epävireet. En usko että minulla on mikään absoluuttinen sävelkorva tai mikään sellainen, mutta joskus jos joku esimerkiksi laulaa täysillä melkein muttei ihan nuotilleen, tunnen sen melkein fyysisenä kipuna. Tämä oli aika random vastaus, mutta tuli vain mieleen. 3. Naiset/tytöt, jotka potkii toisia naisia/tyttöjä alas, jotta itse saisivat olla ylempänä. Ylipätäänkin sellaiset ihmiset ärsyttävät, mutta erityisesti kun kyseessä on naiset. Eikö riitä, että meillä on jo muutenkin paljon vastustettavaa, nytkö meidän pitää taistella toisiammekin vastaan? 4. Tällä hetkellä ärsyttää se, että ilmeisesti A Court of Thorns and Roses -sarja (Sarah J. Maasin kirjoittama) aiotaan kääntää suomeksi ja minä satun vihaamaan koko sarjaa sydämeni pohjasta. Siinä on niin monia juonikuvioita, joita inhoan ja kaikki hyvä mitä siitä löytyy katoaa kaiken muun paskan alle, ettei sitä lapioimallakaan löydä. (En yleensä käytä rumia sanojan mutta tämä on ansaittu poikkeus.) Ehkä jotkut siitä tykkäävät ja se tuo joillekin iloa kun ilmestyy suomeksi, mutta minusta se on ihan Twilightin tasoista tavaraa. Please stop. 5. En tiedä, mikä olisi suomeksi vastine, mutta bandwagon hating. Se mene aina yli, varsinkin internetissä, ja usein sen alkusyy on jokin naurettavan pieni juttu. Jotkut ihmiset ansaitsevat, että heille kerrotaan, että he tekivät jotakin todella väärin, mutta ei ole myöskään oikein, että jonkun ihmisen yltiöpäinen vihaaminen on trendikästä. 4. Mitkä ovat näkemyksesi uskontoon?Uskonto on minulle oikeasti aika tärkeää ja kulkee mun arjessa lähellä (ja kirjoittamisessakin, en tiedä huomaako sitä), mutta se ei ole erityisen näkyvää koska kaikkein tärkeintä minusta uskonnossa on se, että se on henkilökohtaista. Uskonnosta puhutaan niin paljon ja jotkut ihmiset yrittää niin epätoivoisesti käännyttää tai pakottaa ihmisiä omaan uskontoonsa, että se tuntuu itsestäkin kamalalta. Ei ketään voi pakottaa taivaaseen jos ne ei halua, ei ketään saa jankuttamalla uskomaan Allahiin tai jedeihin jos ne eivät itse sille avaa korviaan. Ei väkivalta eikä suostuttelu auta niin henkilökohtaisissa peruskysymyksissä, ihmiset on olleet täällä vaikka kuinka kauan eikä vieläkään tajua sitä, ilmeisesti. Yksi pahimmista on ehkä jotkut hyvin uskonnolliset perheet, joissa vanhemmat pakottaa lapsensa seuraamaan jotain todella tiukkoja sääntöjä ja sitten lasten pitää esimerkiksi paeta tai joutua perheensä hylkäämäksi, jos ei halua olla siinä uskonnossa enää (tätä näkyy kyllä niin kristillisyydessä kuin islamissa kuin muuallakin, ei tässä auta ketään sormella osoitella). Siinä on vain jotakin niin sydäntä särkevää, koska kasvatuksella on niin iso merkitys siihen, mitä meistä lopulta tulee. Usein kun uskonnosta puhutaan, keskiössä on ne ulkoiset ja muille näkyvät merkit, esim. uskontokiistat, tiukat säännöt, skandaalit ja tekopyhyys jne, mutta usein unohtuu juuri se uskonnon henkilökohtaisuus. Että se tuo pohjan elämälle ja tukee ihmistä tuli mitä tuli. Että se tuo ihmisiä yhteen ja tuo mukanaan iloa ja onnea, silloin kun se on tehty oikein ja on aitoa. (En koeta käännyttää ketään, älkää huoliko, tuo on vain minun näkökulmani.) Ulospäin omassa elämässäni uskonto näkyy ehkä eniten omissa valinnoissani. 5. Mikä on lempi lohdutusruokaasi ja miksi?Suklaa, koska suklaa on ihanaa. Tai sitten jokin hyvä, kermainen keitto - koska se lämmittää sekä kehoa että mieltä ja tulee turvallinen olo. (Näitä kysymyksiä on niin paljon, että olen vielä puolen yön aikaan tällä jos käytän 20 min jokaisessa, joten nyt tulee lyhyitäkin. Jos menee pitkään, jatkan kyllä vasta huomenna.) 6. Lapsuutesi lempilelu?Ei mahtanut olla yhtäkään ylitse muiden -lelua, mutta muistan yhden Baby Bornin, jonka sain kummisedältäni joululahjaksi ja jonka nimi oli Pete. En tainnut sillä niin paljon leikkiä, mutta se oli ainakin MINUN. (Ainakin ne, jotka ovat perineet isosiskoilta ja/tai -veljiltä paljon tavaroita ymmärtävät, mistä puhun.) Vietin kuitenkin tietääkseni enemmän aikaa leikkien erilaisia mielikuvitusleikkejä ja majaleikkejä, joten leluja niissä ei niin paljon tarvittu. 7. Mitkä on sun guilty pleasures ja miksi?En tiedä, onko minulla kovin paljon niitä, koska yleensä jos tykkään jostakin niin hyväksyn sen huolimatta siitä mitä se on ja nautin siitä täysin rinnoin. Ehkä tavallaan tosi musta huumori ja oikeista murhista ja rikoksista kertovat kirjat/sarjat, koska tiedän että on ehkä hieman kyseenalaista, että tykkään niistä niin paljon, mutta jos aion leipoa siitä jotenkin mulle tulevan ammatin, niin kai se on sallittua? 8. Kirjoita 11 mielenkiintoista faktaa itsestäsi. En tiedä siitä, miten mielenkiintoisia nämä ovat, mutta koetetaanpa. Ja näitä oli muuten erityisen vaikea miettiä, arvostakaa työni tulosta.
9. Kirja, jonka voisit lukea uudestaan ja uudestaan kyllästymättä?Harry Potterit ehdottomasti, koska niitä kirjoja on seitsemän eikä niistä voi ikinä muistaa kaikkea ja niissä on niin monta pikkujuttua, jotka on taas kiva muistaa uudestaan. Olen lukenut myös Stephenie Meyerin Vieras -kirjan ainakin kolmesti läpi ja tykkään siitä ideasta ja toteutuksesta niin paljon, että voisin kyllä lukea uudestaankin vaikka heti. Vaikka onkin Twilightin kirjoittajalta, silti yllättävän hyvä ainakin minusta. 10. Mitä kadut eniten elämässäsi?Sitä, että valvoin ensimmäisen ja (toivottavasti) viimeisen kerran elämässäni koko yön läpi ysiluokan yökoulussa, päädyin tilaan joka vastaa suunnilleen yhden promillen humalaa ja kirjoitin yhdelle puolituntemattomalle ihmiselle kilometriviestin, jossa purin ajatuksiani ja avauduin itsestäni, ja lähetinkin sen vielä. Väsymys tekee ilmeisesti huonoa minun impulssinvaimennuskyvyilleni, mikä on vähän paha koska käytännössä koko elämäni perustuu siihen, että pysyn 24/7 kontrollissa omista teoistani... En sen jälkeen ole enää kovin usein ihmisille avautunut, varsinkaan sellaisille, joita en tunne todella hyvin. Muistelen tapausta vieläkin kauhulla iltaisin ja haluaisin motata mennyttä itseäni naamaan. 11. Mikä on yksi lempi TV-sarjoistasi ja miksi?Vuosi sitten olisin ehkä vastannut Game of Thrones, mutta nyt ehdoton vastaus on Brooklyn Nine-Nine. Se on niin täynnä huippuja juonenkäänteitä, erilaisia hahmoja, luonnollisia hahmonkehityksiä ja interaktioita sekä tietenkin aivan täynnä justiinsa minulle sopivaa huumoria. Olen katsonut sen läpi jo kahdesti (ja katson varmasti vielä 100 kertaa uudestaankin), ja siltikin nauran vielä vedet silmissä. 12. Kuinka olet muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana?Kaksi vuotta sitten muutin ensimmäistä kertaa pois kotoa ja uudelle paikkakunnalle, joten sen jälkeen olen varmasti kasvanut ja itsenäistynyt todella paljon. Olen oppinut ainakin sen, etten halua enkä aio kasvaa koskaan vanhaksi. 13. Kerro 5 julkkista joiden ulkonäkö miellyttää silmääsi ja miksiOho, tähän kysymykseen en kyllä osaa vastata, koitin miten kovasti tahansa. Lähinnä ongelmana on se, että ajattelen ainakin melkein kaikkien julkkisten olevan todella kauniita/komeita ja nyt kun koetan miettiä ainoastaan kymmentä henkilöä, meinaa tulla blackout. Ainoa, joka tulee mielee on Natalie Dormer, koska sen vino hymy on jäänyt ikuisiksi ajoiksi mieleeni. Tykkäänkin yleensä enemmän sellaisista ihmisistä, joissa on jokin erityispiirre joka tekee heidät erottuviksi, sellaisen perus(plastikki)kauniin sijasta. 14. Jos sinulla olisi 1 000 000€ tuhlattavana, kuinka tuhlaisit sen?Ensinnäkään en kai tuhlais, vaan järkevänä ihmisenä pistäisin suurimman osan siitä säästöön ja kasvattamaan korkoa. Siitä sitten riitäisi vuosikausiksi iloa minulle ja muillekin, koska voisin jaella rahaa jatkuvasti ystäville ja sisaruksille ja hyväntekeväisyyteen. Itse tuskin käyttäisin kovin paljon siitä rahasta, hankkisin itselleni todennäköisesti jonkin pienen paikan maailmasta, johon asettua, rakennuttaisin sinne minikodin ja sitten se olisi siinä. Kirjoja kai ostaisin silloin tällöin ilman huolenhäivää, mutta se tuskin lopulta kasvaisi niiiin isoksi summaksi, että ihan tuhlarista kävisi. Ja jättäisin itselle eläkevaroja, että voin vanhana elää huoletta ja jättää vielä perintöäkin esim. kummilapsille. 15. Jotakin, mitä kaipaat.Sitä, kun teininä ja lapsena oli niin paljon vapaa-aikaa, eikä tarvinnut huolehtia niin paljon tulevaisuudesta kuin nyt. Ehkä johtuu siitä, että olen nuori aikuinen ja opettelen just kaikkea tätä itsenäistä elämää ja sen seassa luovimista vaikka haluaisinkin olla vielä lapsi. Mutta jos saisin takaisin saman aikataulun ja samat elämänpuitteet kuin lapsena, ottaisin siitä kyllä kaiken irti. (Tämä kaipaus johtuu kai myös siitä, että töiden takia en ole kuukauteen ehtinyt viettämään kovin paljon vapaa-aikaa, varsinkaan lukemisen parissa. Ja silloin, kun en saa lukea, en kyllä saa tehtyä mitään muutakaan.) 16. Listaa 10 ihmistä, eläviä tai kuolleita, jotka haluaisit kutsua päivälliselle. Mitä kuuluisi menuun?Neljä parasta kaveriani ainakin, koska jos on pakko sosialisoitua, niin ainakin voin tehdä niin tuttujen ihmisten kanssa. Sitten mummi ja pappa, jotka molemmat kuolivat silloin kun olin vielä siinä 5-7 vanha. Olisi kiva, että ne saisi nähdä, millainen minusta on kasvanut nyt (en ole ajatellut tätä aiemmin ja yhtäkkiä alkoi itkettää - no, itketään sitten). Sitten ehkä yksi ystävä, jonka kanssa asuin vuoden samassa kämpässä, mutta en ole enää pitkiin aikoihin nähnyt ja kunnolla saanut viettää aikaa ja keskustella. Sitten (koska en enää keksi ketään tiettyä), kolme yllätysihmistä: sellainen ihminen, joka olisi minulle täydellinen elämänkumppani (koska olen niin laiska, että en jaksa etsiä itse); sellainen ihminen, jonka kanssa olen joskus ollut tuttu tai puolituttu ja jonka kanssa olisin tullut todella hyvin toimeen jos vain oltaisiin saatu aikaiseksi kunnolla tutustua; lisäksi vielä tulevaisuudesta joku ihminen, jonka tulen vielä joskus tapaamaan ja ystävystymään. Lisähaaste olisi, jos en tietäisi etukäteen, kuka niistä on kuka. Menu olisi ehkä, että yhdessä laitettaisiin jotakin ruokaa ja sitten syötäisiin. Ehkä lohikeittoa tai jotakin muuta, jossa ei ole punaista lihaa (koska yksi ystävistäni ei sitä syö ja ei muutenkaan jaksaisi ehkä mättää lihaa ähkyksi asti). HUH, kun oli pitkä haaste vastata! Piti oikeasti ihan kunnolla kaivella aivoja ja etsiä joihinkin kysymyksiin vastausta. Pohtimista ainakin riitti... ja vastauksistakin taisi tulla suurimmassa osassa aika pitkiä. Kolme päivää minulla tähän vastaamiseen meni (tosin ne päivät olivat muutenkin kiireisiä), mutta selvisin ainakin tähän asti.
Jos selvisit itsekin tänne, niin onnittelen. Mitäs jos seuraavaksi ottaisit itsekin haasteen vastaan tai jos pari kysymystä kiinnosti erityisesti, niin kommentteihin saa vastata ja perustella. Olisi todella kiva kuulla teidänkin mielipiteitä ja ajatuksia! Lakritsipiippu Isengardista haastoi minut vastaamaan tähän uuteen tägiin ja pitihän minun heti siihen tarttua! Kysymyksiä on seitsemän ja tarkoituksena on ilmeisesti haastaa aina yksi uusi henkilö vastaamaan (ja kai tähän voi vastata haastamattakin, jos sellaisen innostuksen saa). Itse haastan tällä kertaa Naginin Tarinapuusta. Mutta ei kun vastaamaan! Sitten kun......mä oon rikas:Ostan itselleni paljon kirjoja, ostan ison palan maata ja metsää jonkin pienen lammen tai joen läheltä, rakennutan sinne itselleni unelmieni ekologisen minikodin ja elän siellä onnellisena elämäni loppuun asti lemmikkieläinteni kanssa. Mahdollisesti seikkailen myös ulkomailla ystävieni kanssa - paino sanalla seikkailen. Jos vain lähtee autolla jonnekin ajamaan ja katsotaan sitten minne päädytään (luultavasti eksyksiin jonnekin korpeen, mutta ainakin saa arvokkaita kokemuksia) ...mä oon 27:Opiskelen kovaa vauhtia joko eläinlääkiksessä tai lääketieteellisessä. Jos olen lääketieteellisessä, olen siis tässä vaiheessa jo varmaan päättänyt, että haluan tosissani ryhtyä oikeuslääketieteelliseksi patologiksi lääkäriksi valmistumisen jälkeen, koska se oikeastaan on ainoa suuntautuminen, mikä ihmislääketieteessä minua kiinnostaa. Koetan varmaan löytää keinoja siihen, että miten saan pidettyä itseni henkisesti terveenä sitten kun oikeasti alan ammattiani toimittamaan, koska tapaturmaisesti kuolleitten ihmisten jatkuva tutkiminen on kuitenkin todella raskasta ja voi aiheuttaa esim. PTSD:tä (olen siitä tietoinen). Mutta samalla kuitenkin varmasti nautin opiskelusta ja siitä, että voin tehdä tulevaisuudessa jotakin josta on todella hyötyä. Jos taas olen eläinlääkiksessä, olen varmaan ihan täpinöissäni siitäkin. ...mä oon vanha:Oon tilanteessa, jossa voin sanoa, etten kadu mitään mitä elämässäni oon tehny. Tai jos musta tuntuu, että on jotakin katumuksia, niin koetan saada ne vielä aikaiseksi. En aio ainakaan elää tavallista vanhusta, vaan annan aurinkoni laskea tyylillä (jos terveys vain sallii, ja jos ei salli, niin sitten kulutan itseni vain nopeammin loppuun, en halua kituuttaa jossain hoitolaitoksessa vuosikausia). ...mä omistan talon:Se on just sellainen minikoti (tai ainakin todella pieni, tein joskus koulussa suunnitelmat 5*5*5 m kokoiseen kämppään jossa on parvi ja se on aika ideaali) jossa voin sitten keskittyä johonkin aivan muuhun kuin siihen, miten paljon turhaa tavaraa mulla on nurkissa ja kuinka usein pöly kertyy joka paikkaan. Koska asun veden lähellä, niin huussi ja sauna voi olla erikseen ja kesäisin kylven tai uin joka päivä, oli sää mikä tahansa. Koska omistan talon ympäriltä aika paljon metsää ja niittyä, niin sinne mahtuu vaikkapa kaksi kissaa kuljeskelemaan ja itsekin voin keräillä yrttejä ja marjoja ja vaellella ja mennä ulos lukemaan kirjaa, kun siltä tuntuu. ...mä valmistun:On varmaan jonkin aikaa aika tyhjä olo. Olen jo nyt panostanut sen verran kouluun ja osaan vain arvata, että sitten kun loppukokeet ja yliopistoon hakemiset lähsetyvät, olen aika stressaantunut ja pistän kaiken peliin. Mutta koska en usko, että ensi yrittämällä pääsen yliopistoon, niin edessä taitaa olla välivuosi joko työskennellen, au pairina ollen ja/tai biologiaa lukien (koska sitä ei tällä hetkellä ole ollenkaan eikä mahdu lukkariin ja se ois kyllä tarpeen...). Mutta toivottavasti saan hetken hengähdystauon ja saan nauttia hetken vain elämästä. ...mä julkaisen kirjan:Pidän sen omana salaisuutena ja jatkan tietenkin kirjoittamista. Jos joskus minun kirjoja julkaistaan, niin julkaisen ne luultavasti salanimellä ja kerron enintään parille lähimmälle ystävälleni, koska mun perheellä ei ole nytkään aavistustakaan siitä, miten paljon aikaa käytän kirjoittamiseen ja on se on ihan hyvä näin. Ei sillä, että mitenkään haluaisin pitää sitä salaisuutena, mutta lähinnä jos mun suku ja perhe saa tietää, että oon kirjailija, niin sitten ne varmaan kertois joka ikiselle kohtaamalleen ihmiselle, että "Meidänpä suvussa on kirjailija," ja kuolisin facepalmeihin ennen kuin saan toisen kirjani kirjoitettua. Eikä ajatus siitä, että saisin kritiikkiä jostakin fantasiakirjasta omalta isältäni oikein innosta (ja sitä kyllä saisin, tahdoin tai en, mulla kun sattuu olemaan sellainen isä, joka peruskoulun kokeita allekirjoittaessaan luki jo silloinkin mun kaikki vastaukset läpi). ...mä menetän jonkun läheisen:Toivon, että tunnen itseni siinä vaiheessa niin hyvin ja luotan jäljelle jääneisiin läheisiini sen verran, että voin oikeasti käsitellä ja jakaa sitä surua. Koska en halua ruveta jäävuoreksi ja sulkea kaikkia niitä huonoja tunteita ulkopuolelle (koska saattaisin kyetä siihen ihan hyvinkin), koska samalla luultavasti suljen myös monet hyvätkin tunteet pois. Ehkä kirjoittaminen auttaisi minua käsittelemään tapahtunutta myös.
Huh, siinä! Oli kyllä kiva mietttiä tällaisia asioita ja kirjoittaa niihin vastauksia, koska tykkään just tulevaisuuden spekuloinnista ja kaikkien mahdollisten tulevaisuuksien käsittelemisestä. Toivottavasti tähän haasteeseen tulee muitakin ihmisiä vastaamaan, koska aina on kiva lukea erilaisia vastauksia! -Ai- Tämäkin on haaste, jonka päätin pelastaa Suntuubin puolelta kaiken sen vaivan tähden, jota näin sitä tehdessä. Postaukseen liitettyjä linkkejä en ole säilyttänyt, mutta jos joku tietää, että muutkin ovat pelastaneet nämä omille sivuilleen, ilmoittakaa, niin lisään ne.
Akit4 Paperiviillosta haastoi minut kertomaan itsestäni hieman kiinalaisen omakuvan tapaan, eli vastaamalla Jos olisin... -kysymyksiin, joten täytyihän minun heti tähän haasteeseen tarttua, sen verran kun jossittelusta ja itsetutkiskelusta pidän. Vastausten ei siis tarvitse olla mitään lempijuttuja, vaan jotain juuri itseä kuvaavia ja niitä voi sitten perustella tai jotenkin laajentaa. Eli siis... 1. Jos olisin eläin, olisin... Kissa. Ehkä aika basic vastaus, koska se on muutenkin lempieläimeni, mutta on minulla perustelujakin. Minun perusluonteeseeni kuuluu itsenäisyys ja oman tieni kulkijana oleminen. Pidän toisten ihmisten seurasta, mutta vain silloin, kun se on omilla ehdoillani. Muuten väsyn todella nopeasti ja haluan heti paeta paikalta. Avaudun tosissani vain todella harvoille ihmisille ja he ovatkin sellaisia, joiden kanssa haluankin viettää aina aikaani, mutta noihinkin ihmisiin tutustuminen on vienyt aikansa ja nyt en enää heitä helpolla irti päästä. Sen sijaan esimerkiksi koulussa en tee kuin hyvänpäiväntuttuja, joiden kanssa kyllä juttelen niitä näitä, mutta he eivät tiedä käytännössä mitään siitä, millainen ihminen koulun ulkopuolella olen. Jotenkin löydän kissoista samaistumisen aihetta, koska niistäkään ei tiedä, että missä ne ovat kulkeneet ja mitä ne todella ajattelevat. 2. Jos olisin väri, olisin... Purppura. Se on sen verran tumma väri, että se on jotenkin melankolinen, mutta silti siinä on jotakin punaista ja siis aavistus kirkkaudesta ja intensiivisyydestä. 3. Jos olisin kasvi, olisin... En muista nyt sen kasvin nimeä, mutta sellainen maaköynnös, jossa on pienet pyöreät lehdet ja joka levittäytyy usein laajalle.. Olen siis ehkä aika huomamaton ensi näkemältä, mutta sitten jos ryhtyy tarkastelemaan kunnolla, niin alkaa nähdä, kuinka laajalle oikeasti yllän ja kuinka vaikea minut on repiä irti koska olen ehtinyt takertua kaikkeen ympärilläni olevaan. 4. Jos olisin kirja, olisin... Vanha muistikirja, joka on täynnä kaunokirjoitusta, jota ei kukaan muu kuin sen kirjoittaja osaa vaivatta lukea, mutta joka silti näyttää hienolta, koska sivut ovat kellastuneet ja ryppyiset. Sellainen kirja, josta näkee, että se on kulkenut omistajansa mukana koko maailman läpi ja että se sisältää varmasti kaikenlaista mielenkiintoista. 5. Jos olisin ruoka, olisin... Kermainen kanakeitto. Se on yksi niistä keitoista, joiden liemi maistuu ekstrahyvältä ja jota voi syödä silloinkin, kun on vaikkapa sairas ja ei muuten haluttaisi syödä mitään. 6. Jos olisin mauste, olisin... Jauhettu paprika. SItä voi laittaa melkein mihin tahansa ruokaan, kun maustaa, ja se ei ole mitenkään helposti maistettava mauste, mutta tuo silti aina jotakin. 7. Jos olisin juoma, olisin... Vanilja chai -tee. Koska addiktoiduin siihen ja mikään muu tee ei ole enää läheskään yhtä hyvää kuin se. 8. Jos olisin fiktiivinen hahmo/olento, olisin... Feeniks. Haluaisin ainakin aina ymmärtää, milloin on aika antaa vanhojen tapojen ja ajatusten kuolla ja päästää uusi lehti omassa elämässä alkamaan. Eikä sen tarvitse tapahtua elämän suuremmissa käänteissä, kuten vaikkapa kun vaihtaa koulua tai joka uutena vuonna. Aina uusi aamu voi olla uusi elämä, joka sekunti ja joka tunti voikin olla se hetki, kun vaihdankin suuntaa ja synnyn uudestaan. Enkä koskaan halua lakata uudistamasta itseäni. 9. Jos olisin vuodenaika, olisin... Syksy. Sekä se hetki syksystä, jolloin kaikki värit räjähtävät eloon ennen talven synkkyyttä, sekä se hetki, jolloin illat alkavat olla pimeitä ja aina vain sataa ja alkaa jo masentaa kaikki. Kirpeä ilma ja hämärät illat, jolloin ensimmäiset kynttilät sytytetään. Siinä on jotakin, joka on juuri minua. 10. Jos olisin vuorokaudenaika, olisin... Aikainen aamu. Auringonnousu ja se, miten kaikki tuntuu vielä olevan hitaalla tahdilla yön jälkeen. Koska moni nukkuu aamulla pitkään, niin silloin ne aamuvirkut saavat oman hiljaisen hetken itselleen, jonka voi viettää teekuppi kädessä, ikkunasta ulos katsellen ja lintujen aamulauluja kuunnellen. 11. Jos olisin rakennus, olisin... Jokin omaperäinen rakennus, josta näkee ulkoapäin, että sen suunnittelija on oikeasti halunnut jotakin omaa ja erilaista kuin muilla ja jos sen ohi ajaa, niin heti tulee mieleen, että millaistahan tuossa talossa olisi asua? Vaikkapa joku omaperäinen mökki. 12. Jos olisin huone, olisin... Jokin pieni, oleskeluun tarkoitettu huone, joka ei ole virallinen olohuone, mutta jossa on vaikkapa pieni takka ja kirjahylly ja nojatuoli, jossa voi istua lukemassa kirjaa ja tunnelmoimassa. 13. Jos olisin huonekalu, olisin... Kirjahylly. Sinne voi tunkea eri asioista kertovia kirjoja tai vaikkapa jotain random pikkutavaroita. Silti sitä on aina yhtä kiva tutkia. 14. Jos olisin esine/asia, olisin... Puinen, koristelematon lipas, joka ei koreile, mutta on silti yksinkertaisen kaunis ja ainutlaatuinen. 15. Jos olisin luonnonpaikka, olisin... Pieni poukama järven rannalla. Paikka, jonne ei avoselältä aallot ehdi ja jossa voi uida ihan omassa rauhassa ja jakaa paikan vesilintujen kanssa. 16. Jos olisin taivaankappale/-ilmiö, olisin... Vihreät revontulet. 17. Jos olisin kirjoitusfontti, olisin... Calibri, koska se on simppeli, mutta ei siltikään tylsän näköinen ja käytän sitä usein koulujutuissa. 18. Jos olisin soitin, olisin... Huilu. Sen ääni on aina hieman surumielinen ja kappaleet sillä soitettuna kuulostaa hienoilta. Ilmeisesti sitä on aika vaikea soittaa tai opetella soittamaan (?) ja haluaisin joskus kokeilla. 19. Jos olisin musiikkikappale, olisin... Saint-Saensin koko eläinten karnevaali, mutta sieltä ehkä eniten Akvaario, Fossiilit ja Joutsen. 20. Jos olisin auto, olisin... Punainen kupla, joka menee koko ajan epäkuntoon, koska en tiedä autoista kovin mitään ja en muutakaan keksi. 21. Jos olisin jokin muu kulkuväline, olisin... Hevonen, koska ratsastaessa pelkästään se kulkeminen ja kulkemistapa on usein tärkeämpää kuin määränpäähän pääseminen. 22. Jos olisin liikuntalaji, olisin... Järvessä uiminen, eli ei mitenkään kilpailumielessä vaan saa pelkästään nauttia siitä, miltä tuntuu liukua veden läpi. 23. Jos olisin vaatekappale, olisin... Harmaa, asiallinen mekko, joka yltää puolireiteen ja on hartioiden kohdalta mustaa pitsiä. Asiallinen mutta elegantti. Ja siinä pitää muuten olla taskut saumoihin piilotettuna. 24. Jos olisin tyylikausi, olisin... En tiedä onko niinkään tyylikausi vaan tyyllisuunta, mutta jugend/art noveau. 25. Ja vielä lopuksi, jos voisin olla ihan mitä tai kuka tahansa, olisin... Jonkin fantasiakirjaston kirjastonhoitaja, joka saa viettää koko elämänsä kaikkien niiden hienojen kirjojen ja tekstikääröjen ympäröimänä. Siinäpä minun vastaukset, nyt ei kun haasetta eteenpäin! Taidan haastaa Lakritsipiipun Isengardista, sikälimikäli hän ei sitä vielä ole tehnyt. Ja kuka tahansa vain, jolla kiinnostaa, niin ei kun tekemään vain! Tämä on vanha haaste, jonka tein silloin, kun I Wonderland oli vielä Suntuubin puolella. Koska näin kunnolla vaivaa näiden kysymysten vastaamiseen, päätin pelastaa tämän ja siirtää sen tänne. Huom: aiemmassa postauksessa oli linkit muidenkin vastauksiin, mutta koska sivustot tulevat varmaan muuttumaan tässä seuraavan vuoden aikana ja kaikki vastaukset eivät välttämättä säily, en niitä nyt tähän laita. Jos tiedätte, että haasteet ovat muillakin siirtyneet, niin ilmoittakaa ihmeessä, jotta ne voin uudestaan linkittää
Valeria Footprintsistä tägäsi minut bamin tekemään kysymystagiin ja tietenkin minun piti mahd. pian siihen vastata! Katselin hieman minne tägi oli levinnyt ja ainakin Unisiipi, Akit4, Pelkotuoksu ja Lakritsipiippu on tähän mennessä siihen vastanneet (ja tykkäsin ainakin itse lukea ne kaikki läpi, siksi ne tähänkin laitoin). Itse taidan tällä kertaa muistaa tägätä joitakuita, eli jos vain itse jaksatte, niin Bulletproof ja Shadowhunter, you're next! 1. Onko sinua nimetty jonkun/jonkin tietyn mukaan? Tuskin, isot sisarukset siitä taisi äänestää ja vanhemmat sitten päättivät mikä ehdotuksista otetaan (olen vieläkin hieman suolainen siitä, ettei minusta tullut Anna-Sofiaa, vaikken ole niin varma sopisiko se minulle, mutta se on kaunis nimi). 2. Milloin olet viimeksi itkenyt? Luultavasti parin viime päivän sisällä, en edes muista. Itken melkein aina, kun luen jotain kirjaa loppuun. 3. Kuinka monta lasta haluaisit hankkia? Niin monta kuin niitä tulee, jos ikinä edes päädyn naimisiin, koska tuntuu epäilyttävästi siltä, että olen silloin jo aika vanha, eikä enää ehdi perhe kovin suureksi kasvaa. Enkä halua, että mahdolliset lapset joutuu olemaan yksin, sillä sisarukset on elämän suola. 4. Jos olisit joku muu, tahtoisitko olla ystävä itsesi kanssa? Riippuu minkä luonteinen sitten olisin ja mille läheisyystasolle itseni kanssa päätyisin. Silloin kun uskallan oikeasti avautua, niin tulisin toimeen vaikka kenen kanssa, KUNHAN toinen on vain sen luonteinen, että uskallan tosissaan olla oma itseni. 5. Käytätkö paljon sarkasmia? Omassa päässäni - koko ajan. Keskustelussa - riippuu kenen kanssa juttelen ja sopiiko sarkasmi keskusteluun. 6. Mikä on ensimmäinen asia, mihin kiinnität huomiota ihmisessä? Ulkonäköhän on se, minkä ensiksi näkee, mutta ehkä mun mielipiteen ihmisestä määrittää sen mielenkiintoisuusaste - ne pienet yksityiskohdat niitten aidosta luonteesta, jotka tihkuu läpi, määrittää sen kiinnostaako ne mua ihmisinä taikka ei. 7. Mikä on silmiesi väri? Vihreä, mutta ehkä vähän siniseen vivahtava. 8. Kauhuelokuvat vai onnelliset loput? Onnelliset loput yleensä, sillä jos jostain kirjasta tai elokuvasta jää lopussa ahdistunut olo, niin nope. Oli loppu onnellinen tai surumielinen, niin tarvitsen mun katharsiksen, että voin jatkaa elämässä eteenpäin, muuten jään vellomaan kaikkiin niihin tunteisiin. 9. Lempituoksusi? Maan alla olevat tilat, sekä konehallit <3 10. Mikä on kaukaisin paikka, missä olet ollut? Luultavasti Viron Saaremaa. 11. Onko sinulla erikoistaitoja? En keksi mitään todella jännittävää, mutta voisi sanoa että luen ainakin keskivertoa nopeammin ja enemmän, eli ainakin yli 120 kirjaa vuodessa. Ehkä sen voi laskea erikoistaidoksi, koska opin lukemaan jo ennen eskaria enkä sen jälkeen ole lopettanut :D 12. Missä olet syntynyt? Kuusamossa (taidan uskaltaa tässä sanoa, koska en asu siellä enää ja mitä pahaa edes on lopulta jos sanon) 13. Mikä on horoskooppimerkkisi? Uskotko horoskooppeihin? Oinas, enkä oikein usko, olen hieman liian skeptinen niitä varten ja olen kuullut sen verran astrologian epävarmasta historiasta, ettei se ole kasvattanut mun luottoa niihin. 14. Onko sinulla harrastuksia? No, lukeminen ja kirjoittaminen ainakin - ilmiselvästi. Lisäksi nautin piirtämisestä ja kaikella käsillä tekemisestä (leipomisesta, ompelemisesta, kutomisesta, veistelystä, you name it). Lisäksi tykkään opiskella kieliä, tällä hetkellä itseopiskelen epäaktiivisesti iiriä ja latinaa. 15. Omistatko lemmikkejä? Mustan kissan, jota kaikki muut kutsuu Texiksi (lame), mutta minä Örkiksi, koska se on todellinen peto (trust me). Samaan aikaan se on kuitenkin maailman hellyttävin olento ja tekisin mitä vain sen hyvinvoinnin eteen. 16. Onko sinulla sisaruksia? Jep, olen todella isosta perheestä, joten sekä siskoja että veljiä löytyy. Ja niitä on muuten monta (lukumäärää en silti paljasta). 17. Mitä tahtoisit tehdä, kun olet vanhempi? Eläinlääkäri on mun haave no. 1, mutta toisaalta jos joku haluais maksaa mulle kirjojen lukemisesta, niin hit me up, I'm yours! 18. Kuka oli sinun ensimmäinen paras ystäväsi? Mun serkku, jonka kanssa me leikittiin (tapeltiin?) jo niin pienenä etten edes muista. Ja vieläkin ollaan samassa ystäväporukassa, parhaita ystäviä on vaan tullut lisää. 19. Kuinka pitkä olet? 160 cm ja jos joku väittää mua pieneksi niin olen valmis lyhentämään niitä vaikka väkivalloin (no ehkä kuitenkaan en, mutta parempi olla riskeeraamatta). 20. Mikä on mielestäsi huonoin asia itsessäsi? Tällä hetkellä se, että haluaisin olla ulospäinsuuntautuneempi ja tutustua ihmisiin enemmän, mutta silti melkein joka kerta kun voisin sosialisoitua, niin palaankin takaisin omaan kuoreen ja pakenen omaan kämppään omaan rauhaan lukemaan kirjoja ja ärsyynnyn siitä sitten jälkeenpäin. (Niinku? Miten mun on tarkotus saaha joskus poikaystävä? Jos en puhu kellekään??) 21. Hauskin hetki kouluajoilta? Se ku leikittiin alakoulussa kaveriporukalla soturikissoja ja villihevosia ja susia ja oli hauskaa, varsinkin koska olin meistä kaikista vanhin ja en jaksanut olla oman ikäisteni kanssa koska en ollut valmis olemaan "iso" vielä. Enkä ole vieläkään, jos joku haluaa leikkiä mun kanssa soturikissoja niin let's go! 22. Kuinka monessa eri maassa olet käynyt? Kolmessa kai. 23. Mitkä ovat suosikki- ja inhokkiaineesi koulussa? Suosikit: hissa ja kuvis, inhokki: matikka 24. Minkä nimen antaisit/olet antanut lapsellesi/lapsillesi? Tytölle ehkä ainakin Silva on ehdoton ja pojalle Markus tai Mikael. 25. Mitä urheilulajeja harrastat/olet harrastanut? Jousiammuntaa, vaellusta, vatsalihastreenejä ja joogaa. En ole oikein sporttinen, varsinkaan joukkuelajeissa. 26. Mitkä ovat sinun suosikki YouTube-kanavat? En katso melkein mitään muuta kuin booktubea ja siellä suosikkeja on ainakin InsaneReader, Little Book Owl, Piera Forde, jessethereader ja SnowWhiteAndTheSevenShelves. 27. Lempimuistosi lapsuusajoilta? Ehkä aina kun innostuin jostain uudesta jutusta kirjoittamaan (mulla on vaikka kuinka monta journalia täynnä jotain randomia, mutta olen ylpeä niistä) 28. Kuinka kuvailisit pukeutumistyyliäsi? En missään nimessä halua olla basic, vaan kartan kaikkia sen hetkisiä muotivillityksiä kuin ruttoa. En omista oikein hirveästi vaatteita, vaan haluan luoda oman tyylin, jossa rakastan joka ikistä vaatetta, koska se näyttää kivalta mun päällä ja siinä on jotain mukavaa mistä tykkään. En kuitenkaan ole mitenkään räväkkä, vaan pukeudun aika rauhallisesti. 29. Mikä puhelin sinulla on? (iOS vs. Android?) Android all the way! 30. Kerro paha(t) tapasi! Tuomitsen kakkia ihmisiä mun ajatuksissa tosi karusti ja tunnen siitä samalla häpeää koska ihmisillä on oikeus olla semmosia kuin ne on (mutta silti raatelen niitä mun ajatuksissa, koska siellä mun mielipiteet ei voi niitä satuttaa). Ehkä se on joku outlet, koska muuten oon usein ehkä hieman ylikilttikin, mutta en missään nimessä mikään puhtoinen pulmunen. 31. Kolme asiaa, jotka ärsyttävät sinua? Feikit ihmiset (ja feikit ihmiset tuntee varmaan samoin mua kohtaan koska näen niitten läpi), kylmyys ja kun jotkut ihmiset ääntelee lähistöllä silloin kun olen aivan ylivirittynyt tai vaan haluaisin hiljaisuutta (ihmiset ei voi edes kuvitella, kuinka monta kertaa olen ollut hiuskarvan varassa vetää jotakuta kuonoon saadakseni ne tukkimaan turpansa - minunhan piti olla kiltti ihminen) 32. Kolme asiaa, jotka saavat sinut iloiseksi? Se kun saan sorkkia jotain haavoja tai puhkoa paiseita (I know, disgusting, mutta siksi tahdonkin eläinlääkäriksi - pakkohan mun on johnkin mun sosiopaattisia taipumuksia hyödyntää), se kun oon kunnon lukufiiliksissä ja kun saan keskustella syntyjä syviä ystävien tai muitten ihmisten kanssa. 33. Mitä sinulla on mielessä? Että kaikki muut on koko talossa varmaan jo nukkumassa, mutta mulla pitäis vielä saada tämä loppuun ja hiipparoida iltapalalle. 34. Onko sinulla joitain kykyjä? Yliajattelu kai: osaan tulkita ihmisiä aika hyvin, koska käyn mielessäni läpi kaiken mitä ne voi tarkottaa ja mitä ne ehkä haluais, sekä aina kun jotakin tapahtuu, niin käyn läpi kaikki mahdolliset skenaariot enkä sitten ylläty, kun joku niistä käy toteen - koska mähän tiesin että näin tulee käymään. 35. Yksi sana joka kuvailee sinua? INFJ (on todella rauhoittavaa tietää, ettei ole yksin ja kummajainen) 36. Mikä on lempisanontasi/quotesi? Quisquis amat, valeat. Jokainen joka rakastaa, kukoistakoon. (kirjotan sen aina latinaksi mun käteen, koska ihmiset on kirjottanu sitä jo 2000 vuotta Pompeijin seiniin ja haluan muistuttaa itelleni, että rakkaus elämää, itseä ja muita ihmisiä kohtaan on tärkeämpää kuin mikään muu) 37. Oletko introvertti vai ekstrovertti? Introvertti, mutta koska mulla aina välillä on energiaa olla ihmisten kanssa enkä väistele esiintymistä kovin paljon, niin jotku vois luulla ekstrovertiksi. 38. Oletko oikea- vai vasenkätinen? Vasenkätinen ja ylpeä siitä koska woah, se tekee musta paremman kuin kaikki muut (sarcasm 39. Oletko mielestäsi hyvä kokki? Kyllä mun ruoka syötävää on, mutta leipominen on mun juttu, koska rakastan syödä ja tehdä kaikkea makeaa. 40. Jos raha ei olisi esteenä, mitä ostaisit itsellesi syntymäpäivälahjaksi? Kirjoja tai tontin, jossa on metsää ja vettä ja niittyä ja jonne voisin rakentaa sitte mun talon. 41. Jos voisit asua missä tahansa, missä asuisit? Mun itsesuunnittelemassa minikodissa, jossa jo periaatteessa asunkin omassa mielikuvituksessani. 42. Mikä on lempiaamiaisesi? Kaakao ja leipä. Huh! Kestipä siinä kauan. Mutta sainpa ykösellä tehtyä, ainakin. |
Here lives...Ain ajatuksia elämästä, mahdottomasta ja mahdollisesta. Fantasiatarinoita, kirjoitushaasteita, muita aivoituksia... Aktiivisuus: 29.10.2023 Muistin taas IW:n olemassaolon ja tulin katselemaan, miltä paikat näyttävät. Milloin kirjoitus jatkuu? En tiedä. Mutta ihan hyvin saattaa olla lähitulevaisuudessa :D 1.12.2022 Julkaisin Unipäiväkirjaan neljä uutta unta ja blogiin koosteen lokakuun mieleen jääneistä kirjoista :) 30.11. Marraskuu selvitty ja kirjoitushaaste täytetty! Julkaisen lähipäivinä juttuja ja loppuajatuksia ja nyt on helpottunut olo, sain tänään loppuun saatettua jopa kaks pitkään kestänyttä projektia 28.11. HUH! Jättäydyin taas aikataulusta jälkeen useammankin päivän, mutta sain kirittyä sitä kiinni. Kaksi päivää jäljellä ja ajattelin sitten jälkeen julkaista kerralla kaiken sen, mikä tässä vaiheessa julkaisukelpoista on, sekä loppuajatuksia. Linkinvaihto:
The Wolf's Cry (Suden huuto) Paper Angels Valti Huurresuudelma Meduusameri Ahoniitty Medea Tarinapuu Kissajuttuja Saniaiskanjoni Listattu: Ensemble Mag Mell Nefarious Epäaktiiviset: Tulevaisuuden Heimot Perhosefekti Friosao Päivitetty viimeksi 15.9.2020 Archives
February 2023
Categories |